edellinen   etusivu  artikkelit  KK-files   seuraava

 

Roolipelit - mitä ne ovat?

Lyhyt johdatus tietämättömille

kirjoittanut: Jarmo Karonen
 

               Jokainen on joskus roolipelannut. Olet varmasti lukenut kirjaa tai vaikka katsonut elokuvaa, jonka sankari joutuu pahaan pulaan tekemällä väärän päätöksen. Tällöin hyppäät sohvaltasi ja huudat: ”Ei, ei, idiootti!”, koska sinua ottaa päähän fiktiivisen henkilön valinnat. Pysähdyt hetkeksi ja mietit mitä sinä itse olisit tehnyt tuona fiktiivisenä sankarina samassa tilanteessa. Hyppäät ikään kuin hänen housuihinsa ja samaistut hänen rooliinsa... ja päädyt todennäköisesti erilaiseen ratkaisuun kuin hän. 

Onneksi olkoon, olet roolipelannut!

Yksinkertaistaen roolipelaaminen on juuri ym. esimerkin mukaista. Roolipeliin osallistuvat pelaajat ottavat kukin roolin, jonka persoonaa he pyrkivät jäljittelemään ja esittävät hänen tekemisensä ja päätökset muille pelaajille. Tuota roolia kutsutaan pelihahmoksi. Roolipelissä pelaajat pelihahmojensa kautta vaikuttavat tarinaan oman mielensä mukaan, ei ole mitään ehdottoman valmista käsikirjoitusta, joka sanelisi suoraan tarinan kulun. Vaikka pelaajilla onkin vapaus päättää omien hahmojensa toimista, tarvitaan joku ohjaamaan peliä, antamaan puitteet, joissa pelaajat voivat toimia. Tämä joku on pelinjohtaja.

Pelinjohtaja esittää maailman pelaajille, hän kuvailee miljöön, henkilöt ja tapahtumat. Hän myös esittää henkilöitä, joiden kanssa pelihahmot asioivat. Pelinjohtaja ei tietenkään kaiken aikaa vedä uusia tapahtumia suoraan hatustaan, vaan hänellä on valmiina jonkinlainen ohjeellinen tiivistelmä tapahtumien kulusta, yleisjuonesta. Tätä voisi periaatteessa kutsua roolipelin käsikirjoitukseksi, mutta kuten jo todettiin, se ei ole valmis tai ehdoton. 

Pelinjohtaja on esimerkiksi päättänyt, että hänen avaruuspelastusaluksen miehistöä pelaava peliporukkansa joutuu tilanteeseen, jossa pelihahmot löytävät vähän aikaa sitten kadonneen aluksen hylyn. Pelaajat voivat nyt neuvotella ja päättää, mitä tekevät. Toisin kuin elokuvan valmiissa käsikirjoituksessa, pelaajilla on vapaus päättää roolihahmojensa toimet. He voivat laittaa nopeasti avaruuspuvut päälleen ja syöksyä hylkyä tutkimaan tai ensin suorittaa oman aluksensa skannereilla hylyn täyden skannauksen tai ihan mitä muuta tahansa heidän päähän pälkähtääkään, kunhan se heidän hahmoiltaan vain luonnistuu. Tässä tapauksessa pelaajat päättävät suorittaa skannauksen, ja heidän skannerinsa ilmoittavat aluksessa olevan vieras elämänmuoto läsnä. Pelaajilla ei enää ole kova hoppu aluksen sisään, sillä he eivät voi tietää minkä kauhistuttavan alienmömmön kiero pelinjohtaja on hylylle sijoittanut pelihahmojen pään menoksi. Pelaajat päättävät ottaa ensikohtaamisprotokollan käyttöön ja edetä varoen.

Näin pelaajat ovat itse päättäneet pelaajiensa toimet pelinjohtajan asettamassa tilanteessa. Tämä on roolipelien roolipuolisko, toinen puoli on siis vielä käsittelemättä: peli, jota edustavat pääasiassa säännöt.

Peleissä on aina jonkinlaiset säännöt, oli kyse sitten lauta-, kortti- tai... roolipelistä. Roolipelin säännöt eroavat melkoisesti ensiksi mainittujen vastaavista, ovathan roolipelit muutenkin varsin erilainen ilmiö. Roolipeleissä säännöt määrittävät pitkälti sen mitä pelaajat voivat hahmoillaan tehdä. Pelihahmoille määritellään alussa luonteen ja taustojen lisäksi fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet sekä taidot. Näitä mallinnetaan pelistä riippuen tietyillä lukuarvoilla, jotka kertovat kuinka pystyvä hahmo missäkin toimessa on. 

Kun pelaaja sitten yrittää hahmollaan vaikkapa hypätä useamman metrin kuilun yli, katsotaan hänen taitoaan hyppäämisessä sekä tilanteen vaikeutta. Oletetaan, että hän ei ole mikään jäntevä atleetti, joten hänen taitonsa on huono. Lisäksi kuilun ylittäminen ei normaali-ihmiselle ole mikään helppo homma. Tavallisesti hahmo ei siis onnistu tällaisessa yrityksessä. Kuvaan astuu melkein mille tahansa pelityypille lautapeleistä korttipeleihin tyypillinen ominaisuus: satunnaisuus. Roolipeleissä käytetään satunnaisefektiin yleensä noppia. 

Pelaajan on nopalla saatava tietty tulos onnistuakseen saattelemaan hahmonsa kuilun yli. Tuo tulos on sitä helpompi saavuttaa mitä parempi hahmo on kyseisessä taidossa. Tässä tapauksessa hän on huono, joten hänen on saatava nopalla suurin mahdollinen tulos. Vastoin todennäköisyyttä hän saa tavallisella kuusisivuisella nopallaan kuutosen ja pelihahmo leiskauttaa kepeästi kuilun yli. Pelihahmon numeroin kuvatut ominaisuudet sekä pelinjohtajan määrittelemä vaikeusaste siis ilmoittavat onnistumisen todennäköisyyden ja nopanheitto tuo mukaan satunnaisuuden. Tämä on se roolipelien pelillinen puoli. 
 
Ennen kuin joku ehtii asiaa kysymään, tehtäköön vielä selväksi, etteivät pelaajat siis tokikaan itse hypi pitkin maita ja mantuja hahmojaan esittäessä vaan kaikki tapahtuu pelaajien välillä keskustelemalla: yksi pelaaja sanoo, että hänen hahmonsa hyppää kuilun yli, pelinjohtaja käskee määrittelee vaikeusasteen, pelaaja heittää noppia, pelinjohtaja tulkitsee tuloksen ja kuvailee sen pohjalta tapahtuneen. Poikkeuksena tietenkin muoti-ilmiöksi kohonnut liveroolipelaaminen, johon voin tulevaisuudessa palata uuden artikkelin muodossa. Perinteinen, tavallinen roolipelaaminen siis kuitenkin automaattisesti mahdollistaa pelaamisen ihan minkälaisessa asetelmassa ja miljöössä, aivan minkälaisilla hahmoilla ja ihan miten vaan.

Näin roolipelejä löytyykin joka lähtöön. Voit pelata vaikkapa haltiaa Tolkienin Keski-Maassa joko Keski-Maa tai Taru sormusten herrasta roolipelillä. Perinteistä fantasiaa edustaa myös roolipelien uranuurtaja Dungeons & Dragons tai vaikka Runequest. Perus-scifiä löytyy Tie tähtiin 2300AD -nimikkeen alta, cyberpunkia saman nimisestä pelistä, ydinsodan jälkeistä raakaa tulevaisuutta Twilight 2000:sta ja kauhua esim. H. P. Lovecraftin novelleihin perustuvasta Cthulhun kutsusta. Nämä kaikki ovat vasta esimerkkejä suomeksi käännetyistä perinteisistä peruspeleistä, englanniksi roolipelejä löytyy kymmeniä varsin erikoisiakin vaihtoehtoja.

Erittäin lyhyesti esitettynä ja ankarasti tiivistettynä sekä yksinkertaistettuna olen nyt esitellyt roolipelit ja niiden pelaamisen. Tämä ei siis missään tapauksessa kertonut kaikkea, vaan toimi lyhyenä johdatuksena roolipelien maailmaan. Vakaana tarkoituksenani olisi jatkossa ottaa uusien artikkelien muodossa esille roolipelaamisen eri aspekteja pelaajista pelinjohtajaan ja säännöistä tarinaan sekä kaikkea mahdollista tuolta väliltä ja mahdotonta sen ulkopuoleltakin. En usko, että tämä tulee kuitenkaan onnistumaan ilman kunnon palautetta. Tämä esittelypalsta roolipeleistä ei palvele ketään, ellen saa tietää mitä te haluatte tietää! Jos siis olet kiinnostunut aiheesta ja haluat tietää lisää, sinulla on ehkä kysymyksiä, niin lähetä minulle emailia. Kaikki ehdotukset, kysymykset ja muukin palaute otetaan huomioon tulevissa artikkeleissa ja lupaan vastata jokaiselle henkilökohtaisesti.

Kiitos. 

 

 

* * *

Ja ylivoimaisesti helpoin keino ottaa Jarmoon
yhteyttä on tämä tekstilaatikon kautta.
 
   

edellinen etusivu  artikkelit  KK-files seuraava