edellinen  etusivu  artikkelit  KK-files  seuraava

Datakeho, datamieli?

Ruumiiton olento tieteiskirjallisuudessa
osa IV : Takaisin matriisiin
M-P Salo



 
Palatakseni vielä Gibsonin Neurovelhoon, tuntuu että Gibsonin näkemyksen jyrkkyys ja epätoivo, jota se ilmeisesti alkuperäisellä tarkoituksellaan edusti on lieventynyt huomattavasti ajan kuluessa. Silti uhkakuvat kyberavaruuden haittavaikutuksista pohjaavat vielä kyseisen kirjan visioihin. Mielenkiintoinen on Neurovelhossa ja monissa muissa kyberavaruuden kuvauksissa esiintyvä uhka siitä, että jos ihminen kytkeytyy hermojärjestelmästään tietokoneeseen ja  sitä kautta sisään kyberavaruuteen on olemassa vaara että onnettoman kybernautin aivot kärvähtävät käyttökelvottomiksi. Itse asiassa tieteiskirjallisuuden sanoma kyberavaruutta koskien tuntuisi pelkistettynä olevan: kyberavaruuden asukit ovat pääsääntöisesti onnettomia ja itseasiassa koko kyberavaruus ja kaikki televirtuaaliset läsnäolon muodot ovat pahoja asioita. Tämä on ihmiselle luonnollinen tapa ajatella ja sijoittuu loistavasti historialliseen jatkumoon. Kaikkien tuntemiemme teknisten ja elämäntapaamme muuttavien keksintöjen uutuusvaiheessa uhkatekijät kärjistyivät ja saivat pahimmillaan jopa tieteen hyväksynnän: varhaisten autojen  keksimisen myötä arveltiin  lääketieteellisissä piireissä, että autojen nopeus ei koskaan saa ylittää 50 km/h, sillä jos ihminen liikkuu nopeammin kuin tuota vauhtia hän sairastuu “vauhtihulluuteen” ja hänen ruumiintoimintonsa pettävät. 
 
Kirjallisuuden ajattelutapoja peilaava ominaisuus korostuu kun käsitellään uusia ilmiöitä tai pyritään ennustamaan ilmiöiden mahdollisia kehityssuuntia. Uhkakuvat kuuluvat tieteiskirjallisuuteen olennaisena osana, sillä tieteiskirjallisuus paljastaa ihmisten pelot, toiveet ja olettamukset tulevaisuudesta käyttäen apuvälineenään olemassaolevia tieteellisiä faktoja5 . Disembodied-rodun mahdollinen syntyminen ja kehitys nähdään yleisesti uhkana, koska se loukkaa ihmiselle kaikkein pyhintä ja loukkaamattominta asiaa, ihmisruumista itseään esittäen mahdollisuuden siitä, että elämä ruumiissa ei olisikaan paras mahdollinen elämänmuoto. 


 5Arthur C. Clarke:”Science fiction is to break the boundaries between what is and what could be as the science being a guiding line”. 
 6Suom. ruumiista vapautunut. Esimerkiksi Laurel (1991)  

 


edellinen  etusivu  artikkelit  KK-files  seuraava