edellinen  etusivu  arvostelut  KK-files  seuraava

Hobitti: Näytelmä

Kuopion kaupunginteatteri
 

Petri Peltonen näki ja koki


Hoppeli juoksenteli sinnetänne eli Kuopion kaupunginteatterin esitys Hobitti - sinne ja takaisin. 

Mustien sarvikypäräisten hirviöiden ryntäys räjähtävästä vuoresta sekä valtavan lohikäärmeen jyrisevä bassoääni saivat paskit lipsahtamaan monen pienen ympyräsilmäisen lapsukaisen housuihin. Ei, kyseessä ei todellakaan ole Prinsessa Ruusunen tms pehmoelokuva, vaan suurella näyttämöllä toteutettu satunäytelmä. Näytelmän tunnelmaa kuvaa hyvin usein kuulemani lause:" Äiti, pelottaa". 

Tolkienin satu "eräästä pienestä hoppelista", Bilbo Reppuli Repunperältä, oli varsin näyttävästi kääntynyt näyttämökielelle. Puvusteisiin oli tuhlattu aikaa ja vaivaa, ja kaikki näyttelijät oli saatu "aidon" näköisiksi. Larppaajat olisivat varmaan siinä kuuluisassa seitsemännessä taivaassa, jos saisivat puvut käyttöönsä. Lavalla pyöri siis jos jonkinlaista sankaria, kääpiötä, haltiaa, peikkoa ja örkkiä. Viimeksimainitut olivat varsin pirullisen näköisiä suurisarvisine kypäröineen ja mustine nahkapanssareineen, ja oikeutetusti ansaitsivat ykköspaikan tämän katselijan suosikkilistalla. Varsinkin örkkien entrance räjähtävän vuoren sisältä taustanaan punainen "tulimeri" oli sykähdyttävää (ja joitakin hypähdyttävää) nähtävää. Myös rokkaava musiikki terästi tunnelmaa. 
Lavastus oli tavan mukaan niukkaa, mutta kuitenkin äärimmäisen toimivaa. Varsinkin luolakohtaukset oli katosta roikkuvin räsyin ja sopivin valaistusjärjestelyin saatu erinomaisen aidontuntuisiksi. Myös heijastettuja maisemamaalauksia  ja muita kuvallisia tehokeinoja pystyttiin käyttämään suuren kangasharson avulla. 

Näyttelijätyö oli mielestäni keskinkertaista. Oikeastaan edes tarinan sankari Bilbo ei ollut mitenkään merkittävästi erilainen kuin muut. Ehkä mieleenpainuvin oli se olmimainen muumionnäköinen resupekka, jolla oli mulkosilmät. Se kun äänteli niin hassusti. Ainakin minulle jäi tästä esityksestä jotenkin tavallisen työvoiton maku suuhun eli se viimeinen ilo jäi tavallaan puuttumaan. Ehkä tämä johtuu tarinan juonesta, joka on jokseenkin synkänpuoleinen eli ruumiita tulee. Lastennäytelmäksi ehkä liiankin paljon, sillä pikkuväestön jännitys kuvastui hyvin teatterin äänikentässä: useimmiten oli hiirenhiljaista. Itse tarinasta ei sen enempää, siinä mennään vain sinne ja tänne. Käykää itse katsomassa, minne. 

Muita Tolkien-aiheisia kirjoituksia Kalaksikukossa:

Hobitti-baletti
Sormusten herran esittely
Arvostelu Svenska Teaternin Sagan om ringenistä
Arvostelu Jyväskylän kaupunginteatterin Taru Sormusten herrasta-näytelmästä
Peter Jacksonin elokuvatrilogian ensimmäisen osan arvostelu
Peter Jacksonin elokuvatrilogian toisen osan arvostelu

* * *
Varmaan Petrillekkin palaute kelpaisi.
Joten mikset käyttäisi seuraavaa
palautelaatikkoa?
   

edellinen  etusivu  arvostelut  KK-files  seuraava