suom. Juha Ahokas
n. 560 sivua Scifitrilogian toinen osa. Hyperion kirjan lukeminen on suositeltavaa ennen
Hyperionin tuhoa koska käsitteistöjä ei juuri selvitellä
uudelle lukijalle, välttämätöntä se ei ole. Kirja
sisältää visioita joita on käytetty myöhemmin
muissa SCI-FI teoksissa kuten Alien 4 mutta tämä on varsin ymmärrettävää.
Kokonaan uusia tarinoita ei voi tehdä vieraannuttamatta lukijaa. Tässäkin
tarinassa päähenkilö on eräänlainen klooni kaukaa
menneisyydestä:
Tulevaisuudesta on saapunut tekno-orgaaninen olio (Lepinkäinen) jota palvotaan kautta galaksin (Hyperion). Kannen kuva (LIKE) esittää taiteilijan näkemystä Lepinkäisestä, eli kirjaa ei pidä luulla varsinaiseski sodaksi robotteja vastaan. Amerikkalaisessa versiossa on eri kansi. http://www.sci.fi/~spuck/shrike/covers.html Seuraa pyhä sota. Taistelu Hyperionista ja
ihmiskunnan säilymisestä on alkanut. Kirja etenee kahdessa tasossa
mutta poikkeuksellisesti päähenkilö Joseph Severn (Keats)
Ajatuksia herättävä kirja: Jos hallitsija poistaisi kaiken polttomoottoritekniikkaan ja ydinenergiaan perustuvan liikenteen ja energiantuotannon: lentokoneet, laivat, sukellusveneet, junat, voimalaitokset, henkilöautot, kuorma-autot lyhyessä ajassa (esim viikko). Nousisiko kansa hallitsijaa vastaan vaikka ihmisille selitettöisiin että tehty oli pakko tehdä ihmislajin säilyttämiseksi? Olisiko lyhyen aikavälin mukavuuden riisto meille pahempi kuin
tieto siitä että ihmislaji pelastuu meidän uhrauksemme vuoksi?
Eli ovatko lapset ja lastenlastenlasten lapset meille todellakin niin tärkeitä
että me emme kaikki ryntäisi hallitusrakennuksiin ja tappaisi
viimeiseen mieheen ja naiseen niitä ihmislajin pelastajia jotka ovat
riistäneet meiltä mukavan elämän muutaksi vuosikymmeneksi
ennen kuin muita
Dan Simmonsista lisää tietoa haluaville linkki: http://www.sci.fi/~spuck/shrike/
|