Eräs SF:n mielenkiintoisimmista alalajeista on vaihtoehtohistoriat. Niissä leikitellään ajatuksella, millaiseksi maailma muodostuisi jos joku tunnettu historian tapahtuma kulkisi toista polkua kuin meidän tuntemassamme universumissa. Englanniksi eräs generen nimityksistä on "sidewise histories". Keyes vie Newton's Cannonissa tapahtumat niin pitkälle poikittain normaalin ajanvirtaan verrattuna, että ne tapahtuvat melkeinpä toisessa ulottuvuudessa.

Omien sanojensa mukaan idea Kayesille tähän kirjaan sikisi siitä tosiasiasta, että yksi länsimaisen tieteellisen maailmankuvan isistä, Isaac Newton oli vapaa-aikanaan myös alkemisti ja laati horoskooppeja aatelisille asiakkailleen. Tosin hänen elinaikanaan kyseiset puuhastelut olivat aivan hyväksyttäviä harrastuksia.

Newton's Cannonissa aikajatkumossa hän keksii herran vuonna 1681 aineen nimeltä Philosophers Mercury. Kyseinen yhdiste pystyy liittämään yliluonnollisen "eetterin" värähtelyt tämän maailmanpiirin vuorovaikutuksiin. Tämän jälkeen mikään ei ole enää entisensä.

Matemaattisen tarkasti säännelty alkemia tekee mahdolliseksi kaikenlaisten ihmeiden synnyn. Toisiinsa viritetyt laitteet toistavat toiseen kirjoitetun tekstin vaikka maailman toisella laidalla. Energiaa voidaan luoda näennäisesti tyhjästä masinoimaan ihmeellisiä keksintöjä. Mahdollisuuksia löytyy myös hirvittävien aseiden kehittämiseen.

Kesken varsin kehnosti sujuvan sodankäynnin Ludvigin puheille saapuu eräs hänen palkkalistoillaan olevista filosofeista. Tämän Newtonin entinen oppilas lupaa kehittää aseen englantilaisten lyömiseksi. Kaikkien aikojen hirvittävimmän aseen.

Salajuoneen sekaantuu myös Versaillesissa toimiva hovisihteeri, Adrienne de Montchevreuil. Aikana jolloin hyvää syntyperää olevan nuoren naisen kuuluu opiskella runoutta ja ristipistoja hän on itseoppinut nero alkemistisessa filosofiassa. Adrienne kuuluu aatelisnaisten salaseuraan Koraihin, jonka päämääränä on ajaa tieteellisesti lahjakkaiden naisten asiaa.

Uudella mantereella Bostonin kaupungissa asuu puolestaan 14-vuotias Benjamin Franklin. Meidän tunteman vastikkeensa tavoin hänkin on nero, joka on nuoresta iästään huolimatta lukenut kaikki aikakautensa tieteelliset merkkiteokset. Kokeiluissan Benjamin törmää puolivahingossa keksintöön, joka saattaa mullistaa koko maailmanhistorian.

Isoin epäkohta kirjassa löytyy ajoittain kompastelevasta tarinankuljetuksesta. Keyesillä on tapana katkaista kappaleen tapahtumat, laittaa toinen kappale väliin ja jatkaa samasta paikasta mihin jäikin. Toistettuna tekniikasta tulee hieman kömpelö tuntu.

Yhtäkaikki Newton's Cannon on erittäin viihdyttävä lukukokemus. Se ei ole ehkä maailmanhistoriaa muuttava merkkiteos taikka suuren visionäärin hengentuote. Kirjan luettuaan jää kuitenkin hyvälle mielelle, mikä sekään ei liene aivan väheksyttävä suoritus.

Kirja aloittaa sarjan The Age of Unreason. Minä ainakin odotan seuraavaa osaa, A Calculus of Angels, suurella mielenkiinnolla. Sillä välin olisi hauska yllätys jos massafantasialla SF-markkinat mädättäneet kirjakustantajat välillä toisivat suomenkin kielelle vähän laadukkaampaa tuotantoa.