edellinen  etusivu  arvostelut  KK-files  seuraava

XIII

Arvostelu:  Tomi Väisälä


tarina: Jean Van Hamme  
www.lombard.be/pagefr/catalog/auteurs/Vanham.htm www.dupuis-entertainment.com/francais/fiches/largowinch.html 

taide: William Vance  
http://www.lombard.be/pagefr/catalog/auteurs/Vance.htm  

Kahdeksankymmentäluvun puolivälissä Jean Van Hamme (Largo Winch) ja William Vance (Bruno Brazil, Bob Morane) tekivät kaksitoistaosaisen jatkosarjan nimeltään XIII. Tämä LIKEn kustantama ensimmäinen osa kokoaa neljä ensimmäistä osaa. Toivottavasti sarja jatkuu toisin kuin Largo Winch jonka kolmas (O.P.A.) ja neljäs (Business Blues) osa jäivät julkaisematta. 

Tarina kertoo miehestä jota on ammuttu päähän ja joka huuhtoutuu rannalle XIII tatuoituna hänen kaulansa viereen. XIII toipuu mutta hän ei muista kuka on tai mitä on tehnyt menneisyydessään. Vaikka kirja on mustavalkoinen voin Bruno Brazilia ja Bob Moranea lukeneille sanoa että tarina korvaa puuttuvat värit. Jean Van Hammen yllättävä kerronta aiheuttaa ainakin minulle North By North-West mielleyhtymiä. Bruno Brazil vaikutteita sarjasta löytää jos etsii mutta tarina poikkeaa täysin BB:n tyylistä joita muuten on Ranskassa julkaistu jo 10. 

Mutta asiaan: XIII:sta menneisyys vainoaa häntä ja ihmisiä hänen läheisyydessään. Valokuvan avulla XIII yrittää löytää naisen joka tuntee hänet mutta vaikka hän ei tiedä kuka on, ihmiset joita hän tapaa tunnistavat hänet. Seurauksena on se että XIII saa peräänsä joukon tappajia, korruptoituneita poliiseja jonkin valtion laitoksen agentteja ja armeijan. Ainut sarjakuva johon XIII voisi verrata on Dean Motterin Mister X joka kertoo miehestä ilman henkilöllisyyttä. Ero XIII:sta ja Mister X:n välillä on kuitenkin niin valtava että voidaan sanoa XIII:sta ainutlaatuiseksi teokseksi sarjakuvan maailmassa. Joka on harvinaista! 

Tarina paljastaa XIII:sta menneisyyttä vähän kerrallan mutta joskus lukijaa epäilyttää josko XIII muistaisikin enemmän kuin kertoo. Ehkä hänen muistinmenetyksellään on tarkoituksensa. 

Vaikka vastauksia löytyy, löytyy myös lisää kysymyksiä. XIII tapaa ystäviä ja vihollisia. Tässä tarinassa mikään ei ole sitä miltä se näyttää. Tässä tarissa on hyviä jotka kuolevat, pahoja jotka haluavat tappaa XIII:sta mutta myös paljon ihmisiä joista tarinan aikana paljastuu uusia ja odottamattomia puolia. 

Ainut miinus kirjassa oli sivunumeroiden uupuminen mutta se ei liity lukemiskokemukseen ainoastaan helpottaa keskustelua yksittäisistä sivuista, kuten sivu jolla XIII:sta kuulustelee luutnantti Hemmings ja XIII vastaa hänelle. Puhekuplan tekstin yläosa peittyy, mutta voimme olettaa että XIII mutisee aluksi ja siksi emme saa selvää hänen puheestaan eli terveisiä syylliselle. 

Suomentanut: 
Ville Keynäs
Suomennos on hieman jäykkää ainakin ensialkuun mutta paranee loppua kohden. En tiedä onko tarina käännetty ranskasta vai ruotsista jossa tarina on myös ilmestynyt jatkosarjana Serie! tai muussa lehdessä (myös mv.). 
Tekstannut: 
Anu Tontti 
(Largo Winch)
Mungon vieraillessa vankimielisairaalassa "erään" sanan n on lisätty jälkikäteen. Tekstin sommittelu poikkeaa Largo Winch albumeista mutta se johtunee puhekuplista jotka olivat nelikulmioita L.W.:ssä. 

* * *

Jos aihe kiinnostaa tai muuten vain
huvittaa välittää omia tuntemuksia
kirjoittajalle. Onnistuu se seuraavalla
tekstinlähetyslaatikolla.
 
   

edellinen  etusivu  arvostelut  KK-files  seuraava