edellinen etusivu  arvostelut  KK-files  seuraava

Pitch Black

Arvostelu: Harri Ohra-aho

imdb:n sivu elokuvasta

On joitakin aamuja, jolloin ei kannattaisi nousta sängystä ylös. Carolyn Fryn herätys syväunesta ei ole parhaita mahdollisia: sireenit vinkuvat, aluksen runko vuotaa, kapteeni on kuollut ja kaiken muun hyvän lisäksi koko avaruusalus on syöksymässä päätä pahkaa kohti lähintä planeettaa. Vähemmästäkin menee päivä pilalle. Yhteen nukkumakammioon kahlittu Riddick taas ei ole nukkunut syväunessa lainkaan. Mutta hän onkin hullu murhaaja ja muutenkin vähän omituinen heppu.

Varsin ikävännäköisen pakkolaskurytäkän jälkeen aluksen henkinjääneet huomaavat olevansa haaksirikkoutuneina autiolla planeetalla. Kolme aurinkoa porottaa armotta jatkuvasti, ja murhamies Riddick on päässyt kaaoksessa pakoon. Siis aina vaan paranee. Auringonpaahde sentään loppuu lyhyeen oudossa pimennyksessä, mutta pimeyden mukana ilmoille nousevat lentoliskon, alienin, lepakon ja kirveen välisen sekasikiön näköiset ikävät hirviöt, jotka ovat luonnollisesti persoja ihmislihalle. Olisikohan sittenkin kannattanut jäädä kotiin nukkumaan?

Hirviöhippaa Hirviöelokuvat hiihtävät usein perinteisiä latuja. Henkilöt juoksentelevat kiljuen pitkähampaisia hirvioitä karkuun, ja katsojan tehtäväksi jää lähinnä arvailla, kuka henkilöistä seuraavaksi heittää hanskat tiskiin, ja kuinka monena palasena hän sen toteuttaa. Pitch Black ei onnistu myöskään täysin väistämään tätä kaavaa. Juonta elokuvassa ei sanottavasti olekaan, mutta muuten kokonaisuus on varsin onnistunut.

Sekalainen henkilögalleria jää odotettavasti hieman ohkaiseksi lukuunottamatta Fryta ja Riddickiä. Fry haparoi inhimillisesti ponnistellessan pelastaakseen vastuullaan olevat eloonjääneet, kun taas Vin Dieselin tehokkaasti esittämä Riddick kiilusilmineen on aivan hervottoman, ei kuitenkaan keinotekoisen, cool hahmo, joka tahtookin varastaa koko shown niin ihmisiltä kuin hirvöiltäkin. Aika yllättävästi pimeässä vaanivat oliot jäävät muutenkin jotenkin statistin asemaan.

Häikäisyä ja säkkipimeätä Kuvaukseltaan elokuva on oikein komea. Tyyliteltyä kuvaa käytetään sopivasti tunnelmaa luomaan, ja kolmen auringon kirkkauden ja täydellisen pimeyden kontrasti on melkoinen. Tietääkseni elokuvan budjettikin oli nykystandardeilla varsin pieni, mutta hyvin on rahat käytetty. Henkilöiden suuhun on kirjoitettu toimivaa dialogia, ja oikeasti vaikuttaviakin kohtauksia löytyy.

Vin Diesel oli Riddickinä niin vakuuttava, että allekirjoittanut nimeää hänet kunkuksi ja odottaa mielenkiinnolla, mitä mies seuraavaksi tekee. Aikaisemmin hän kunnostautui mainion Iron Giantin äänenä. Odottaessa taidan mennä hankkimaan yönäön, mustat lasit, kaljun ja lisää lihaksia.

* * *

Seuraava laatikko on suora linja kirjoittajalle.
   

edellinen etusivu  arvostelut  KK-files  seuraava