edellinen etusivu arvostelut KK-files seuraava

 

Chicken Run

Arvostelu: Marko Ikäheimo

(Arvostelu alkukielisen versio pohjalta)


Ginger asuu vankileirillä. Pitääkseen vangitsijansa tyytyväisinä hän joutuu vankitovereidensa kanssa suoriutumaan urakasta, jota ei voisi vaatia yhdeltäkään ihmiseltä. Siksi onkin hyvä, että Ginger sattuu olemaan kana. Hyvin päättäväinen sellainen. Pois on päästävä, melkeinpä hinnalla millä hyvänsä. Suunnitelmia riittää, mutta niillä on paha taipumus mennä hirvittävällä tavalla pieleen.

Eräänä päivänä kanatarhaan tömähtää Rocky-kukko, jonka ilmiselvä lentotaito antaa uutta toivoa onnettomille vangeille. Mutta kaikki ei ole sitä, miltä ensimmäisellä silmäyksellä näyttää.

Sehän olikin oikein hyvä!

Klikkaamalla saat vähän isomman kuvan

Loistokkaista Wallace ja Gromit -lyhytelokuvista tunnetun Aardman Animationsin ensimmäiseen täyspitkän tuotoksen niskaan ladattiin etukäteen aivan mahdoton määrä odotuksia. Itse asiassa edellisen kerran sellaista hypetystä muistan nähneeni Star Warsin viimeisimmän osan tiimolta. Onneksi Chicken Run täyttää toiveet kohtuullisen hyvin.

Elokuvasta näkyy selvästi Aardmanin tinkimätön työnjälki. Hahmot ovat ilmeikkäitä eikä taustojen yksityiskohdissa ole säästelty. Löytyypä elokuvasta myös jo melkein studion puumerkiksi muodostunut iso härveli jossa vipuja ja hammasrattaita riittää.

Ääninäyttelijöistä kehut kuuluvat ehdottomasti Julia Sawalhan suoritukselle Gingerinä. Hän on loistava topakka ja päättäväinen tipunen...anteeksi...nuori kana. Mel Gibson ei munaa rooliaan, mutta ei ole myöskään mitenkään erityisen mieleenpainuva. Phil Daniels I ja Timothy Spall kahtena liikemiesrottana ovat hersyviä hahmoja.

Ensimmäinen yhteistyöelokuva Spielbergin Dreamworksin kaltaisen suurstudion kanssa on aina kohtuullisen iso paukku, varsinkin kun vielä itse leffakaan ei valmistustekniikkansa puolesta aivan tavanomainen. Eipä siis ihme, että Chicken Run on tietyssä mielessä varman päälle tehty. Wallace ja Gromit -sarjan kaltaisiin mielettömiin revityksiin ei leffassa aivan äidytä. Toisaalta nauraakin saa ihan riittävästi. Ja lukuisten leffaviittausten bongaamisessa on niissäkin oma huvinsa.

Suomessa elokuvalle on asetettu kahdeksan vuoden ikäraja (viisi vanhemman seurassa). Siihen nähden Chicken Run on paikoitellen melko synkkä. Nykyajan lapsista en tiedä, mutta minä ainakin olisi viiden vanhana säikähtänyt parista kohtauksesta. Mutta tuskin niistä olisi sentään pysyviä traumoja jäänyt. Ja onhan suomenkielistä versiota kehuttukin.

Hyvä elokuvahan se, ja varmaankin hyvää harjoitusta tulevalle. Seuraava on kuulema vielä itsenäiseen käsikirjoitukseen perustuva, mutta sittenpä onkin vuorossa Wallacen ja Gromitin marssi valkokaalle.

* * *

Seuraava laatikko on suora linja arvostelijalle.
   

edellinen etusivu arvostelut KK-files seuraava