|
David Dunn elää kohtullisen normaalia jokamiehen elämää. Työpaikka
urheilustadionin turvamiehenä ei erikoisemmin virikkeitä tarjoa ja
avioliittokin on hiljalleen hajoamassa palasiksi. Päivänä eräänä
kaikki kääntyy päälaelleen Davidin joutuessa junaonnettomuuteen. Kuin
ihmeen kaupalla hän on ainoa henkiinjäänyt koko onnettomuusjunassa.
Davidin elämään astuu Elijah Price, jonka luusto on perinnöllisen sairauden vuoksi äärimmäisen altis murtumille. Mitä supersankarisarjakuviin intohimoisesti uppoutunut Elijah haluaa Davidista? |
|
| Ei kipinöi |
Bruce Willis pääosassa vetää melkko tarkkaan saman ilmeettömän roolin
kuin Poikkeustilassa tai Kuudennessa aistissa. Sitä ei käy kieltäminen,
etteikö Willis loisi olemuksellaan kohtauksiinsa vahvaa paikallaolon
tuntua, mutta mitään uutta hän osaansa tuo. Sitävastoin Samuel L.
Jackson hauraana Pricena on melkeinpä täydellinen vastakohta edellisen
roolinsa ultramacholle Shaftille.
Särkymätöntä on kuvattu pohdiskelevaksi ja tunnelmalliseksi. Henkilökohtaisesti en päässyt pahemmin tunnelmaan mukaan, vaan pidin elokuvaa enemmänkin löysähkönä jaaritteluna. Hyvänä lakmustestinä voi käytää M. Night Shyamalan edellistä ohjausta. Särkymätön muistuttaa niin paljon Kuudetta aistia, että siitä pitäneet voivat hyvikin ottaa myös tämän rainan omakseen. Tosin Kuudennen aistin näkykohtausten kaltaiset jännityksennostattajat puuttuvat Särkymättömästä lähes täysin. Särkymätön on supersankarielokuva ilman kovin erikoisia superkykyesityksiä. Se on myös kummallisen hymytön ja totinen elokuva. Tietenkään en ole niin perverssi, että toivoisin siltä punaisissa trikoissa kattojen yli hyppiviä superhäiskiä, mutta hieman enemmän älyn lentoa olisin kuitenkin kaivannut mielenkiintoani ylläpitämään. |