edellinen etusivu arvostelut KK-files seuraava

 

Eoin Colfer:

Artemis Fowl

Arvostelu: Marko Ikäheimo


Arvosteluversio:
Kääntäjä: Jaakko Kankaanpää
kovakantinen 291 sivua, WSOY
ISBN 951-0-26073-8
WS BookWell Oy, Juva 2001

Artemis Fowl ei ole mikään tavallinen 12-vuotias irlantilaispoika. Vuosisataisen rikollissuvun viimeisimpänä vesana hänessä ei ole ainakaan polvi pahentunut -- tai miten sen nyt ottaa. Artemis on rikollisnero, jonka pyrkimyksenä on palauttaa isukin huono-onnisissa venäjänafääreissä hukattu sukuomaisuus (isäpappakin katosi samassa fiaskossa). Sen verran nuori päähenkilömme kuitenkin on, että hän uskoo vielä mystiseen pikkuväkeen, joka hallitsee suunnatonta kulta-aarretta.

Ja mikäs on uskoessa, sillä kirjan todellisuudessa tämä myyttinen kansa on todellakin olemassa. Ryhmysauvat ja polvihousut kylläkin on vaihdettu jo aikoja sitten ultrateknologiseen aseistukseen ja vakoiluvälineistöön. Ihmiskunnan paine on ajanut hämärän asujat maankuoreen rakennettuun kaupunkiin, ja pinnalle pääsevät vain turistit ja henkilökohtaisia taikavoimia uudistavan rituaalin suorittajat. Järjestyksestä vastaa HALTiJa-järjestö (Hautautuneiden Alueiden Lainvalvonnan TiedusteluJaosto).

Kulta-aarrekin löytyy, mutta ei sateenkaaren päästä. Artemis Fowl ryhtyy menninkäisjahtiin apunaan hovimestarinsa Butler (he ovat juuri niitä alkuperäisiä butlereita), joka taitaa gourmet-kokkauksen lisäksi kaikenkarvaiset aseet ja vakoilukeinot.

Kiitettävän karski.

Artemis Fowl ammentaa ideansa Irlannin rikkaasta mytologiaperinteestä, jonka Colfer näyttää taitavan etu- ja takaperin. Myyttien orjalliseen toistamiseen ei kuitenkaan haksahdeta; kerronta on koko ajan nokkelan leikillistä. Hetkittäin tosin haksahdetaan omituiseen sievistelyyn, kuten vaikkapa kääpiöiden kaivuutekniikkaa esiteltäessä (joka kieltämättä onkin varsin ällöttävä).

Kirja on myös yllättävän verinen. Mitään verilöylyä ei nyt sentään järjestetä, mutta iskuja ei myöskään säästellä eikä niiden vaikutuksia kaunistella. Väkivalta ei ole kuitenkaan itsetarkoituksellista, jokainen käyttökerta on juoniteknisesti perusteltavissa.

No, onko se uusi Potter?

Kun uuden fantasiakirjan päähenkilö on 12-vuotias poikalapsi ja se vielä myy kohtuullisen hyvin, heikkopäisinkin kriitikko osaa taatusti tehdä ilmiselvän kytkennän. Onneksi Artemis Fowl ei ole uusi Harry Potter; ote on paljon toiminnallisempi. Colfer ei myöskään Rowlingin tapaan keskity luomaan omaa taikamaailmaa, hänen taikuutensa on arkipäiväisempää jopa raadollisuuteen asti. Kääntäjän ei ole myöskään tarvinnut vääntää aivojaan solmuun omituisen nimistön ja hämärien sanaleikkien kanssa. Kankaanpään työnjäljestä ei ole muutenkaan pahaa sanottavaa.

Artemis Fowl päättyy niin selkeään vihjaukseen tulevista jatko-osista, että ei mitään rajaa. Enkä minä valita: mielenkiintoisesta ja menevästä fantasiasta ei ainakaan vielä ole ollut pahemmin ylitarjontaa.

* * *

Seuraava laatikko on suora linja arvostelijalle.
   

edellinen etusivu arvostelut KK-files seuraava