edellinen   etusivu    KK-files  seuraava

Scaramouche-
Säilän sankari

Esittely: Marko Ikäheimo


Andre Moreau on komeljanttari ja naistennaurattaja. Hänellä ei ole huolen häivää maailmassa, vaikka se onkin hiljalleen sortumassa hulluuten ja kaaokseen. Alati huolettommana veikkona hän saattaa livauttaa pilailevan runonpätkän tien sivussa vaunujensa korjaamista odottelevalle aatelisneidolle. Moreun kasvattiveli on toista maata. Kuumapäinen Philippe de Valmoran antautuu täysin rinnoin vallankumoukselliseen toimintaan, jonka hän näkee tarjoavan uuden vapauden ja veljeyden ajan aateliston kuiviin imemälle Ranskalle.

Markiisi Noel de Maynes ei jaa näitä ajatuksia. Hänelle aristokraattien etuoikeudet ovat Luojan suomia, ja niitä pitää puolustaa tarpeen vaatiessa miekan terällä. Markiisi juonii de Valmoranin kaksitaisteluun ja surmaa tämän pienen leikittelyn jälkeen. Kasvattiveljenstä ruumiin äärellä Moreau vannoo miekan koituvan myös de Maynesin kohtaloksi, mutta miten kiertelevän teatteriseurueen jäsen voisi toivoa pärjäävänsä koko valtakunnan parhaalle miekkamiehelle?

Nuori de Valmoran lankeaa markiisin ansaan

Väriloistoa ja suuria tunteita

Scaramouche on erittäin tiukasti käsikirjoitettu. Jokaiselle tapahtumalle löytyy perustelu, jokaiselle saadulle tiedonmurulle selitys. Kieltämättä varsin uskomattomia sattumuksia tulee vastaan roppakaupalla, mutta silti ne ovat loogisia elokuvan maailmasssa. Näennäisesti tapahtumapaikkana on 1700-luvun Ranska, mutta oikeasti toimitaan Technicolor-universumissa, jossa värit leiskuvat normaalia kirkkaampina ja tunteet kuohuvat kuumina.

Ulkoisen loiston lisäksi elokuvaa on siunattu lähestulkoon täydellisellä näyttelijäkaartilla. Stewart Granger on täydellinen rakastettava roikale, jonka vain kosto saa vakavoitumaan. Yhtä upea on Mel Ferrerin roolityö markiisina. De Maynes ei ole niljakas roisto, hän vain toimii omien kunniakäsitystensä mukaan.

Miesten rinnalla myös Scaramouchen naishahmot toimivat loistokkaasti. Näyttelijäseurueen jäsen Leonore ja aatelisneito Aline de Gavrillac edustavat tarinan älyä yrittäessään yhteistyössä ohjailla tapahtumia suotuisaan suuntaan. Elokuvan miehet ajelehtivat tapahtumien vietävinä, mutta naiset ottavat rohkeasti ohjat omiin käsiinsä. Tosin loppujen lopuksi heidänkään panoksensa voi ainoastaan lykätä väistämätöntä yhteentörmäystä.

Naiset eivät todellakaan ole heikompi astia tässä elokuvassa.

Eeppinen yhteentörmäys säilät säihkyen

Ja millainen välienselvittely se onkaan. Joidenkin tietojen mukaan tarinan kliimaksi on elokuvahistorian pisin yhdellä kertaa kuvattu miekkailukohtaus. Joka tapauksessa se on mielikuvituksellisine käänteineen ja upeine koreografioineen huikein konsanaan näkemäni miekoin käyty taistelu.

Elokuvan lopetus voi äkkipäätä tuntua hieman turhan onnelliselta (tosin vallankumouksen läheisyys tuo siihen tiettyjä mielenkiintoisia lisävivahteita). Ilmeisesti elokuvaan oli tehty myös toinen lopetus, joka olisi päättänyt tämän kostotarinan huomattavasti särmikkäämmin. Tällaisenaankin Scaramouche on yksi Hollywoodin studiokauden loistavimmista tuotoksista, ja tulisi kuulua jokaisen lajityypin harrastajan yleissivistykseen.

Moreau ja markiisi ottavat matsia teatterissa. Kaikki lavasteet käytetään tarkkaan hyödyksi.

* * *

Jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia Scaramouchista, pistähän tulemaan.
   
edellinen   etusivu    KK-files  seuraava