KATUOJA

Rempseät goottiarviot

Arviot: 23.9.2003

Katuojassa tällä viikolla:

Tervetuloa Katuojaan. Tällä viikolla Egmont lanseeraa uuden strippisarjakuvan ja Ultimate Spider-man jatkuu.

"Valloittava goottityttö NEMI", lukee albumin kannessa. Kyseessä eivät kuitenkaan ole Roomalta vuonna 267 alueita vallanneet goottiheimot, vaan ne toisentyyppiset gootit: kalpeita, aliravitun näköisiä, mustissa vaatteissa viihtyviä olioita, jotka muodostivat pääosan Sandmanin lukijakunnasta.

Norjalaisen Lise Myhren strippisarjis Nemi on suosittu niin Norjassa kuin Ruotsissakin, jossa se ilmestyy 30 sanomalehdessä. Pressitiedote vertaa sitä Viivi & Wagneriin, eikä aivan syyttä. Molemmat eroavat omalla tavallaan tyhjiöpakatuista jenkkistripeistä ja ovat sen johdosta suosittuja.

Sarjakuvan nimihenkilö on "rempseä goottityttö" (eikö se ole oksymoroni?), joka juo, nai, katuu, ja tekee kaiken seuraavana päivänä uudestaan. Hahmo on riittävän voimakastahtoinen, että tähän haluaa samastua ja riittävän inhimillinen ja symppis, että samastuminen on yleensäkään mahdollista. Stripeissä ollaan usein baareissa ja keikoilla. Ajankohtaisia asioita kommentoidaan tyttökavereiden kanssa. Myhren huumori on ilkeän sarkastista, eikä hän pelkää osoittaa sormella ja nauraa, jos tarve on: "- Et sanonut mitään siitä, että pubi olisi täynnä mielenterveyspotilaita. - Sinä et sanonut mitään maaottelusta".

Norja on pingviineiksi maalattujen, matalalta mörisevien hevareiden luvattu maa ja tästä viitekehyksestä Myhre ammentaa toisinaan materiaaliaan. Verrattaen tuntemattomiin rokkareihin viittaaminen (Mortiis?) tuskin auttaa suuren yleisön suosioon sulkeutumista, mutta se antaa sarjakuvalle kummasti rock-uskottavuutta ja Myhre saa revittyä aiheesta hyviä juttuja.

Alice Cooper - ei norjalainen, mutta hevimies joka tapauksessa - esiintyykin merkittävässä roolissa albumin päättävässä pitkässä tarinassa "Vapaa ja julma", jossa Myhre poikkeaa strippiformaatista, tappiokseen. Siinä Nemi saa kannustavia neuvoja Cooperin näköiseltä mielikuvitusystävältään ja auttaa epäsuosittua poitsua. Myhre hylkää stripeissä viehättäneen kyynisyytensä ja siirtyy suoraan patetiaan. "Kaikki on tähtien tomua ja valhetta, Nemi!", kertoo mielikuvitus-Cooper. Tarina resonoi varmasti, jos lukija on epävarma 14-vuotias, mutta muille kannustavaksi tarkoitettu kertomus on enemmänkin tahattoman koominen.

SUOSITUS: Hupsusta lopputarinasta huolimatta Nemi vaikuttaa tervetulleelta uutuudelta. Se on tarpeeksi härski ja sarkastinen erottuakseen tasapaksuista strippistandardeista ja ainakin tarpeeksi kyyninen huvittaakseen minua.

ULTIMATE SPIDER-MAN jatkuu uudessa satasivuisessa erikoisjulkaisussa, joka on vuoden viimeinen. Sinänsä valitettavaa, sillä Brian Bendisin ja Mark Bagleyn uudelleenkeksityn Hämähäkkimiehen edesottamuksista lukee mielellään.

Tässä numerossa Ultimate Spider-manin kolmas tarinakokonaisuus päättyy. Sankari joutuu puuttumaan metalliraajaisen Tohtori Mustekalan ja hämärämies Justin Hammerin välienselvittelyyn. Samalla tosi-TV -tähti Kraven metsästäjä jäljittää Hämäriä.

Bendis pelaa ovelasti lukijan ennakko-odotuksilla. Sydänkohtaukseen menehtyvä Justin Hammer, joka yrittää viimeisillä voimilla pyytää anteeksi avustajaltaan voittaa hetkeksi lukijan sympatiat puolelleen. Samoin Kravenin taistelu Hämähäkkimiestä vastaan on kerrassaan mahtava: pahis, jota on pohjustettu useamman jakson ajan, kaatuu heti, kun Hämis näyttää tälle vähän nyrkkiä. Yllättävää ja siten hauskaa.

Mark Bagley piirtää vauhdikkaan näköisiä toimintakohtauksia ja kuljettaa tarinaa taitavasti. Hänen hahmojaan vaivaa tietty samannäköisyys, mutta toisaalta hän osaa kuvata eleitä ja ilmeitä tyydyttävästi.

SUOSITUS: Ultimate Spider-man on edelleen oikein hyvä modernisointi, joka saa vanhat hahmot vaikuttamaan taas uusilta ja jännittäviltä. Bendis osaa manipuloida lukijaa ja rakentaa uskottavia hahmoja ja Bagleyn energinen kuvitus tuo tarinan henkiin. Ykkösluokan uutta supersankarisarjakuvaa.

Tämänkertainen Katuoja on hieman lyhyenläntä, mutta perjantaina voitte lukea Kvaak-sivustolta arvioni tuoreesta Sandman: Endless Nights -albumista. Viime viikolla ilmestyneessä Sarjainfossa on kirjoittamani juttu tuoreista Alan Moore -julkaisuista.

Ensi viikonloppuna järjestetään Helsingin sarjisfestarit ja aion osallistua. Minä olen se tyyppi, joka jakaa lentolehtisiä. Kenties ensi viikolla arvioidaan tapahtumassa julkaistuja uutuuksia, katsotaan.

Lehdet luki Otto Sinisalo.

Katuoja on epävirallinen webbisivu, jonka sisältö on arvioita ja kritiikkejä. Kaikki mainitut hahmot, nimikkeet ja tuotemerkit ovat haltijoidensa ™ ja ©. Muu sisältö kirjoittajiensa ©.