KATUOJA

Joulurauhan häiritsijät

Arviot: 25.12.2002

Katuojassa tällä viikolla:

BLEARGH! Viimeiset pari päivää olen viettänyt taistellen pitääkseni mahanesteet paikoillaan. Taistelu on muuttunut satunnaisesti pitkiksi keskusteluiksi posliinipuhelimessa. On vain sääli, ettei tämän viikon arvioissa ole sarjakuvaa, josta voisi kirjoittaa hieman… sapekkaamman arvion. Mahataudista huolimatta allekirjoittaneen täytyy nyt ryhdistäytyä ja esitellä vuoden 2002 käännösalbumi. Miksi, voi miksi, ei Wolverine voinut ilmestyä tällä viikolla?

Aiemmin levybusinekseen keskittynyt Bad Vugum ottaa ensimmäiset askeleensa sarjakuvamaailmaan julkaisemalla Daniel Clowesin GHOST WORLDIN. Ghost World on indie-sarjakuva, joka nousi viime vuonna otsikoihin siihen perustuvan elokuvan kerätessä kehuja. Bad Vugum osasi hyödyntää Suomen sarjakuvamarkkinoita vaivaavaa käännössarjakuvan pulaa kustantamalla Clowesin sarjakuvan, jolla on leffan ansiosta runsaasti kaupallista potentiaalia. Näin siis teoriassa.

Ghost World –elokuva käväisi Rakkautta & Anarkiaa –festareilla, mutta maahantuojat tuomitsivat leffan Suomessa suoraan videolle. Bad Vugumilla on tämän johdosta ollut nähtävästi vaikeuksia saada albumia kaupaksi. Ilmeisesti levitys kirjakauppoihin kangertelee, koska kaupat eivät usko Ghost Worldin potentiaaliin. Ilmassa on taloudellisen mahalaskun merkkejä. Tämä kaikki vahvistaa käsitystäni sarjakuvan kustantamisesta Suomen markkinoilla. Käsitykseni voi tiivistää seuraavaan kaavaan:

SARJAKUVAN KUSTANTAMINEN SUOMESSA =
(HATULLISEN KOIRANPASKAA SYÖMINEN)^2

Clowesin ”aavemaailma” on periamerikkalainen lähiöhelvetti, jossa 18-vuotiaat Enid ja Rebecca viettävät varhaisnuoruutensa viimeisiä päiviä. High school on ohi ja olisi aika suunnitella tulevaisuutta, mutta ajatus ei näytä innostavan kumpaakaan tytöistä. Viimeistä yhteistä kesäänsä he viettävät kaupungilla norkoillen ja joutavia puhuen. Toisinaan he ottavat asiakseen työntää nenänsä puolituttujen tai tuntemattomien elämiin.

Vaikka Enidin ja Beckyn katkeransuloinen kehityskertomus muodostaakin Ghost Worldin ytimen, tavataan tarinassa myös lukuisia eksentrisiä sivuhahmoja. Niin kuin pikkukaupunkikertomuksissa yleensä, kaupungin ”tavalliset” asukkaat ovat kaukana tavallisesta. Ghost Worldissa tavataan muun muassa satanistipariskunta, tuttavallinen astrologi, vastenmielinen punaniska, poliittisen täyskäännöksen tehnyt luokkatoveri sekä sarjakuvataiteilija Dan Clowes. Hahmojen erikoisuus vain korostuu, kun päähenkilöt juoruavat näistä minkä kerkiävät.

Clowesin kuvitus korostaa tarinan maanläheisyyttä. Ghost Worldin pikkukaupunki näyttää tavalliselta, tunnistettavalta. On helppo uskoa, että siellä todellakin asutaan ja eletään. Ihmishahmoissa on sen sijaan enemmän koomista liioittelua ja ilmeikkyyttä. Hahmot ovat tarpeeksi tunnistettavuutta, että ne voi mieltää osaksi sarjakuvan maailmaa, mutta Clowes uskaltaa välillä hakea tehoja hylkäämällä realismia tavoittelevan ilmaisun. Kuvituspuolen silmiinpistävin ratkaisu on turkoosin tussin käyttö valaistusefekteissä. On vaikea sanoa, lisääkö kikka sarjakuvaan mitään, mutta ainakin se antaa albumille omaleimaisen ulkoasun.

Siispä Ghost World on pätevästi kuvitettu slice-of-life -kertomus. Mutta mikä tekee siitä erinomaisen?

Ensinnäkin Clowesin dialogi on rikasta, luontevaa ja hauskaa. Runsas dialogin käyttö sarjakuvissa on makuasia: toiset eivät voi sietää puheliaita sarjakuvia, itse taas pidän runsastekstisestä tavarasta. Clowes välttää tavallisimmat dialogirikkaan sarjakuvan ansakuopat, eikä Ghost World muutu puhuviksi päiksi. Clowes pitää kuvan liikkeessä, vaihtaa näkökulmaa tai antaa ”kameran” harhailla ympäristössä. Tämän ansiosta läppäkohtauksia on hauska niin lukea kuin katsellakin. Suomentaja ja tekstaaja Kari Heikonen on onnistunut kääntämään Enidin ja Beckyn napakan puhekielen sujuvasti soljuvaksi suomeksi.

Toisekseen Ghost Worldissa on poikkeuksellisen hienoja tarinankerrontaratkaisuja. Hyvää sarjakuvakerrontaa on monenlaista: toimintasarjakuvassa rytmiä luodaan pysäytysruuduilla ja tilannekuvilla, eeppisessä mangassa voidaan viipyillä samoissa kuvissa monta sivua. Clowesin kerronta on tiivistettyä ja suoraan asiaan menevää. Albumissa on runsaasti erittäin makeita siirtymiä, kun vaikkapa ensin puhutaan kadonneesta äänilevystä ja sitten hypätään vaivattoman assosiatiivisesti seuraavan päivään ja levykauppaan. Selitystekstejä ei tarvita, lukija osaa itse täydentää aukot, kun tarina on ensin pohjustanut siirtymää. Kunpa useammat sarjakuvantekijät uskaltaisivat luottaa lukijaan tällä tavoin!

Kolmanneksi Ghost World on tarkka. Clowes osuu naulan kantaan kuvatessaan aikuisuuden kynnyksellä seisomisen epävarmuutta. Se tuntuu tutulta, ja tarinaan lapsuudenystävien viimeistä kesästä on helppo samastua. Allekirjoittaneella mieleen nousevat viime vuosituhannen loppupuolen kesät, jolloin päivät kuluivat tulevaisuutta odotellessa. Harvemmin sarjakuva onnistuu puhuttelemaan henkilökohtaisesti samalla tavalla kuin Ghost World.

Kertauksen vuoksi, vielä: Ghost World on vuoden 2002 paras käännösalbumi ja kaikin tavoin mainio teos. Sitä saattaa saada kirjakaupoista, mutta levityongelmien vuoksi varmimmin kuitenkin tilaamalla suoraan pääkallopaikalta osoitteesta heikonen@badvugum.com .

Ensi viikolla Katuojassa tehdään katsaus Egmont kustannus Oy:n kuluneen vuoden tarjontaan sekä silmäillään yhtiön lupauksia ensi vuodeksi. Ensi viikkoon, moro.

Lehdet luki Otto Sinisalo.

Katuoja on epävirallinen webbisivu, jonka sisältö on arvioita ja kritiikkejä. Kaikki mainitut hahmot, nimikkeet ja tuotemerkit ovat haltijoidensa ™ ja ©. Muu sisältö kirjoittajiensa ©.