etusivu       KK-files

 

KATUOJA

Sarjakuva-arvioita
26.3.2002

Lehdet luki Otto Sinisalo


Katuojassa tällä viikolla: Astronauts In Trouble: Space 1959 TP, 100 Bullets: Hang Up on the Hang Low TP

Olen palannut, terveisiä Saksasta. Menin vilkaisemaan paikallista lehtipistettä: useita kymmeniä sarjakuvalehtiä, eri kokoisia formaatteja, manga-pokkareita ja jenkkisarjiksia, kaikki saksaksi käännettynä.

Palaan viikon jälkeen Suomeen. Montako uutta lehteä on ilmestynyt lehtipisteeseen poissaollessani? Kappas, ei yhtään.

Arvioidaan siis amerikankielisiä tuontisarjakuvia, joista kumpikaan ei valitettavasti ole ihan tuoreeltaan ilmestynyt. Molempia sekä aikaisempia 100 Bullets-kokoelmia SPOILATAAN, joten perheen pienimmät nukkumaan.

Astronauts In Trouble: Space 1959 TP

Jos jossain on kilpailu typerimmästä sarjakuvannimestä, tämä sarja on varmasti ollut palkintosijoilla. Maistelkaapa hetki tätä helmeä: ASTRONAUTS IN TROUBLE: SPACE 1959.

Nimen herättämä mielikuva parodiasta on harhaanjohtava. Kyseessä on toiminta- ja seikkailusarja ja se nähtävästi pyrkii olemaan vakavasti otettava. Hyvinpä ovat valinneet nimen tähän tarkoitukseen.

Poimin albumin kuitenkin, koska se oli saanut kehuja ulkomailla ja Kurt Busiek kirjoittaa läpyskän esipuheen. Yksi kehujista oli muuten http://www.artbomb.net -sivusto. Artbomb on kokoelma sarjakuvakirjoittajien ja -toimittajien kirjoittamia sarjakuvasuosituksia. Siis suosituksia, joten varsinaista kritiikkiä ei sivuilla esitetä. Jokaisesta arvioista on linkki Amazon-verkkokirjakauppaan, kyseisen albumin tilauslomakkeelle. Kuka huomaa virheen kuvassa?

Niinpä. Mutta otetaanpa albumin hyvät puolet ensin. Siinä on avaruusraketteja. Avaruusraketit ovat luontaisesti kiinnostavia. Ne herättävät muistoja siitä ajasta, kun johtajat vielä jaksoivat väittää, että ihmiskunnalla on kohtalo Tuolla Jossain ja demonstroivat tätä ampumalla miljardien hintaisia peltipönttöjä avaruuteen.

Nimensä mukaisesti Space 1959 tapahtuu Sputnikin laukaisun jälkeen. Amerikkalainen toimittajaryhmä pääsee huippusalaisen avaruusohjelman jäljille. Jenkit ovat lähdössä etuajassa kuuhun, mutta ilkeä kommari-sabotööri hankaloittaa tilannetta. Tarinassa korostetaan avaruusmiesten pioneerihenkeä ja omistautumista. Teemana tuntuu olevan jonkinlainen amerikkalaisen yritteliäsyyden ihastelu.

Space 1959 on lyhyt tarina, alle satasivuinen. Se ilmeisesti koostuu kolmesta Astronauts In Trouble -lehdestä. Sisäkansi ei anna lisätietoja. Kokoelma on julkaistu kesällä 2000. Sarjassa on nähtävästi ilmestynyt 2 muuta albumia, joita en ole lukenut, joten en tiedä, miten Space 1959 sopii muiden albumien jatkumoon.

Voin kyllä ymmärtää, miksi AiT on viehättänyt kriitikoita. Ensinnäkin se on kirjoittaja Larry Youngin itse kustantama lehti, jossa on suuren maailman meininkiä ja näyttävää toimintaa, vaikka onkin omakustanne. Toisekseen se on taitavasti piirretty. Kuvittaja Charlie Adlard on selvästi ammattilainen. Muutenkin lehti on ammattimaista työtä. Kuvakerronta on toimivaa ja dialogi näpäkkää. Koko sivun tai aukeaman täyttäviä, näyttäviä splash-kuvia käytetään tehokkaasti.

Kokonaisuus jää puutteelliseksi. En tiedä, onko albumin tarkoitus esitellä hahmoja tulevia tarinoita varten, mutta tarinassa pyörii liikaa porukkaa. Päähenkilöiksi olisi riittänyt kaksi, mutta Youngpa on päättänyt käyttää kuutta. Kaiken päälle hahmot, poikkeuksena paksuniskainen amerikkalaiseversti, käyttäytyvät ja puhuvat samalla tavalla.

Kyseinen eversti saa tarinan hämmentävimmän kohtauksen, jossa tämä juoksee kaapatun avaruusaluksen kiinni Yhdysvaltain lippu viittanaan. Kohtaus ei ole juurikaan vähemmän typerä, kuin miltä kuulostaa.

Space 1959 ei ole kovinkaan vaikuttava tarina. Teknisenä taidonnäyteenä se on sangen pätevä, mutta harrasta loppukohtausta lukuunottamatta se ei herättänyt minussa juurikaan tunteita. Ja siinä sentään on avaruusraketteja.

100 Bullets: Hang Up on the Hang Low TP

Sarjakuvien esipuheet ovat tavallisesti jaarittelevia verbaalisia suihinottoja. Harvoinpa vastaan tulee kuitenkaan niin hilpeä ylistysvirsi kuin 100 BULLETS: HANG UP ON THE HANG LOW -albumin alkukehuissa. Esipuheen kirjoittaja Jim Leen mukaan kyseessä on "mahdollisesti paras yhteistyönä tehty sarjakuva, jonka tämä ala on vuosikymmeniin tuottanut". No siinä kuulitte, kipin kapin kauppaan ostamaan. Kyseessä on mahdollisesti paras sarjakuva, jonka tulette koskaan lukemaan. Ei tällaisia tilaisuuksia tule kuin ehkä kerran elämässä!

Jospa kuitenkin kunnolla arvostelisin albumin. Hang Up on the Hang Low on voittanut Eisner-palkinnon vuoden 2001 parhaasta jatkosarjana ilmestyneestä tarinasta, joten Leen kehu ei ole täysin perusteetonta, vaikka saman yhtiön mies onkin kyseessä.

100 Bullets on DC:n Vertigo-osaston alaisuudessa ilmestyvä rikos- ja jännityssarjakuva. Sinänsä se ei sovi Vertigon profiiliin: sarjassa ei toistaiseksi ole esiintynyt yliluonnollisia elementtejä, yhtään peyotea ei ole syöty eikä yhtään tarot-korttiakaan ole näkynyt. Hyvä se on silti.

100 Bullets on löyhästi jatkuvajuoninen sarja, jossa itsenäiset tarinakokonaisuudet pikkuhiljaa nivoutuvat yhteen. Teemana on kosto. Jokainen tarina alkaa, kun synkeä Agentti Graves lähestyy tarinan päähenkilöä ja tarjoaa tälle aseen, luoteja, immuniteetin viranomaisilta ja tiedot jostain tämän elämän sotkeneesta henkilöstä. Tarina tavallisesti seuraa, mitä ihminen tekee, kun tälle on annettu mahdollisuus kostaa ilman pelkoa seuraamuksista.

Pakko myöntää, että 100 Bulletsin perusidea on timanttia, todellinen high concept. Se antaa tilaa niin moraaliselle pohdiskelulle kuin teinipoikamaisille kostofantasioille. Episodimainen rakenne pitää kokonaisuuden koossa ja antaa lukijan vertailla tarinoita keskenään. Valitettavasti 100 Bullets lähti liikkeelle hieman ontuen.

Sarjan alkupäässä kirjoittaja Brian Azzarello näytti vain haluavan esitellä tietämystään amerikkalaisesta jengikulttuurista ja taitoaan kirjoittaa katu-uskottavaa läppää. Alkupään tarinat olivat melko rutiininomaisia kostotarinoita, joissa oli toki pari mielenkiintoista käännettä. Kuvittaja Eduardo Risso on tosin ollut korvaamaton alusta alkaen. Miehen tyyli on hieman karikatyyrinomainen, mutta tarkka. Risso antaa ruutujen hengittää ja osaa jättää piirtämättä asioita kun se on tarpeen.

Hang Up on the Hang Low on sarjan kolmas kokoelma-albumi ja toistaiseksi paras tarinakokonaisuus. Viisiosainen tarina kertoo nuoresta Loopysta, jolle Graves antaa mahdollisuuden kostaa isälleen, joka hylkäsi tämän lapsena. Sopassa on mukana kuollut huumekauppias, vanha gansteri, minihameinen karatepimu, psykopaatti ja serkku Floridasta.

Vaikka kyseessä onkin taas kostotarina, tärkeimmäksi teemaksi nousee isän ja pojan välinen rakkaus. Tässä onkin tarinan vahvuus. Azzarello jättää vähemmälle päheen ja viileen esittämisen ja keskittyy uskottavien hahmojen suhteisiin. Läheisyyden teema lisää pehmeyttä kovaan kertomukseen ja saa lukijan välittämään hahmoista enemmän kuin aikaisemmissa tarinoissa. Myös Azzarellon katuläppä kuulostaa paremmalta kuin koskaan. Kuvitus on edelleen erinomaista.

100 Bulletsin taustalla kehittyvä kertomus mystisestä Minutemen-organisaatiosta, jota Graves edustaa etenee hieman Hang Up on the Hang Low:ssa. Agentti Gravesin hahmoa syvennetään tämän tavatessa toisen Minutemen-veteraanin. Pirullisen vähän Azzarello silti paljastaa Gravesin motivaatioista tai taustoista.

100 Bullets vertautuu Frank Millerin Sin Cityyn. Molemmissa viihdytään räkälöissä kohtalokkaiden naisten parissa ja molemmissa epätoivoisen miehet käyvät kostopuuhiin. 100 Bullets on kuitenkin tyyliltään realistisempi kuin hilpeillä ylilyönneillä tehoja hakeva Sin City. Siinä missä Sin City käytti parhaat paukkunsa ensimmäisessä tarinakokonaisuudessaan ja on siitä eteenpäin ollut enemmän tai vähemmän väsynyttä toistoa, 100 Bullets on lähtenyt käyntiin hitaasti ja parantanut menoa pikkuhiljaa.

Saa nähdä, jatkuuko sarjan taso tuleviin kokoelmiin. Hang Up on the Hang Low on tutustumisen arvoinen tarina kaikille noir-henkisen sarjakuvan ystäville. Mainio tarina, joka on Eisnerinsa ansainnut, vaikka minulla ei ole hajuakaan mitä helvettiä "Hang Up on the Hang Low" tarkoittaa. Jotain katu-uskottavaa, luulisin.

Ensi kerralla Katuojassa kärkytään taas lehtipisteessä, jos vaikka jotain ilmestyisi. Siihen asti moro.

* * *

Tästä laatikosta voit jättää palautetta kirjoittajalle.
   

etusivu       KK-files