edellinen  etusivu  novellit  KK-files  seuraava
 
    ==================================================================


                        Kalaksikukon seikkailut

               Tapio Kivirauma (kiviraum@uku.fi),
                Petri Peltonen (ppeltone@uku.fi),
              Jarmo Ollikainen (jollikai@kopis3.pspt.fi)


                (Kiertonovelli  lähti liikkeelle  säh-
                 köpostina  -95  talvella.  Novellilla
                 oli   lyhyt  aloitus,  jota  novellin
                 vastaanottaja   saattoi   halutessaan
                 jatkaa   kappaleella   tai   parilla.
                 Kukin  kirjoittaja  lähetti  novellin
                 eteenpäin   kenelle  tahansa   halua-
                 malleen  henkilölle. Novelli kierteli
                 muutaman  kuukauden ajan  netissä  ja
                 kasvoi  kunnes  oli toimituksen  mie-
                 lestä  valmis  julkaistavaksi.   Kir-
                 joittajalistassa  on  vain   tiedossa
                 olevien   kirjoittajien  nimet.   Jos
                 olit mukana kirjoittamassa eikä nime-
                 si   ole  kirjoittajalistassa,  heitä
                 toimitusta viestillä.)


    ==================================================================

    Kalaksikukon   alus,   luonnollisesti   munan   muotoinen,   kiisi
    päämäärättömällä  matkallaan läpi avaruuden  niinkuin  se  oli  jo
    kauan  kiitänyt, kauemmin kuin ihminen saattoi käsittää. Muna  oli
    selvästikin  kolhiintunut lukemattomissa pienissä ja  isommissakin
    yhteentörmäyksissä,   mutta  se  oli  muutoin  vahingoittumattoman
    näköinen  ja  suurin  osa mustasta kuoresta yhä  kiilteli  tähtien
    valossa.

    Alus  oli  lähetetty  aikoinaan Maasta hyväntahdon  lähettilääksi.
    Varppimoottorit   olivat  tuolloin  vasta  televisiotodellisuutta,
    joten  aluksen  miehistö  makasi syväjäädytettynä  titaanikolossin
    uumenissa,  avaruusmunan  madellessa  automaattiohjauksella  kohti
    tuntematonta.   Aluksen   tietokone  oli  ohjelmoitu   herättämään
    miehistö,  jos  jotain  mielenkiintoista ilmenisi.  Vainoharhainen
    puolustustietokone  oli  kuitenkin tähän asti  selvittänyt  kaikki
    tapaamiset - ainoalla osaamallaan tavalla.

    Vihdoin  munanmuotoinen  vempele kohtasi vertaisensa.  Kiitäessään
    halki   tyhjiön  puolustustietokone  TERREX-ter  havaitsi  aluksen
    lähestyvän  voimakasta säteilylähdettä. Käskyt ohjaustietokoneelle
    kaikuivat  kuuroille  korville koska  tämä  oli  mennyt  yllättäen
    binäärilakkoon.   Avaruusmuna  syöksyi  vastuttamattomasti   kohti
    tuntematonta kohtaloaan.

    Suuri  ja Uhkea KVAAK-Saari nautti uudesta tulokkaasta. Nyt  olisi
    vuorossa  Multiversumin Mahtavin Metamorfoosi. Vihdoin  hän  saisi
    näyttää  sille  viereisen  galaksin karvaleukaiselle  älykääpiölle
    olevansa  kosmoksen paras mutaattori. Ja tuo hassunnäköinen  esine
    oli oleva hänen diplomityönsä.

    Akuankka  heratyskello  pirahti soimaan Watsonin  korvan  juuressa
    hän  oli  virittänyt sen soimaan katsoakseen ihmemies Mc  Kaivurin
    seikkailuja  ja nehän oli alkamassa aivan tuossa tuokiossa  Watson
    ei  vaan  vielä  tuolloin tiennyt kuinka elävä tästä  seikkailusta
    vielä  tulisi.  Watson hapuili kahvinkeittimen  kaukosäädintä  kun
    hän  sattumalta  sattui  katsomaan ulos  ikkunasta,  josta  tuntui
    hohtavan  kummallista valoa `perkele` huudahti Watson  ja  syöksyi
    kohti ikkunaa taisi jäädä Mc Kaivuri kattomatta.

    TERREX-tex   oli   kuitenkin   eri  mieltä   KVAAK-saaren   kanssa
    suunnitteilla  olevasta diplomityöstä. Ohjelma poimi  vihamieliset
    signaalit   lähiavaruudesta  ja  käynnisti  välittömästi   solujen
    sulatusohjelman.  Ohjelman  hitaudesta  johtuen  muna  ei  ehtinyt
    herättää  matkustajiaan  vaan  joutui muodonmuunnoksen  kohteeksi.
    Tuloksena  mustasta  munasta  sisältöineen  tulyksi  suuri  valkea
    avaruuskana,  jonka  ajattelun  hoiti  ihmisten  ja  tietokoneiden
    yhteensulautuneet mikropiirit ja solut.

    Tapahtumaa  etäältä  seurannut Watson  oli  häkellyksissään.  Tämä
    päihitti  Mc  Kaivurin  ylivoimaisesti - itse  asiassa  Watson  ei
    ollut  koskaan pitkän ja vaiherikkaan uransa aikana nähnyt  mitään
    tähän  verrattavaa.  "Kuka,  mitä, miksi,  miten,  ja  koska  saan
    kahvia?"  ajatteli  hän.  Ja juuri silloin  Watson  sai  todistaa,
    kunka  avaruuskana kotkotti ensimmäistä kertaa. Sillä sen se teki,
    sydämensä kyllyydestä.

    Watson  tuijotti  hetken  kahvikuppinsa  pohjalle.  Five  O'Cluck-
    kahvista  jääneet  porot  saivat  hänen  ajatuksensa  harhailemaan
    taivaalle.  "Aivan  totta",  hän huudahti.  Kanathan  munivat  yli
    päänsä mutta tässä kosmisessa kanassa olivat geenit menneet  aivan
    sekaisin,  se  kotkotti nokallaan ja jodlasi  kloaakillaan.  "Joko
    söin  liikaa  rommirusinoita  tai sitten  tuo  otus  onkin  kukko"
    totesi  Watson  ja  poistui eriöön päästämään Kiritekanavan  irti.
    "Ollaanpas  sitä  taas  niin  kireetä" totesi  alakerran  naapuri.
    "Kannattaisi  hänenkin vähentää kahvinjuontia,  minä  kun  tykkään
    enemmän Pavarottista."

                                 * * *
edellinen  etusivu  novellit  KK-files  seuraava