Novellit    Kohtaus 14    Kohtaus 16   Kohtaus 11   Kohtaus 18    Kohtaus 19    Kohtaus 20

G L O R I A   M U N D I

Kertomus vanhoista virheistä

Kolmas näytös

15. Dialogia ja tarjouksia

Torsti Naulapää


[Näemme taas Selfin sellissään. Hänen partansa on kasvanut senttimetreillä. Hän tuijottaa vihaisena kalterien toiselle puolelle. NICHOLAS HAAG seisoo siellä kahden turvamiehensä kanssa, sonnustautuneena Vapaiden Maailmojen Liiton vihreään univormuun. Kasvoillaan hänellä on huolestunut ilme]

Haag: Hei, Nobuto.

Self:-

Haag: Kohdellaanko sinua täällä hyvin?

Self:-

Haag: Me voitimme, Nobuto. Händel on meidän. Ajoimme Imperatorin joukot takaisin taittoportille.

[Self on hiljaa hetken ja avaa suunsa]

Self: Nyt te varmaankin kidutatte minua.

Haag: Me emme toimi niin täällä. Tämä ei ole Imperium. Onko jotakin mitä sinä haluat; minä voisin ehkä järjestää?

Self: Kyllä. Minut pois täältä. Käteni takaisin. Sinun pääsi ämpärissä.

Haag (huokaisee): Minä koitin varoittaa sinua Daventhorilla. Minä en halunnut näin käyvän. Minun piti laittaa kaikki auktoriteettini likoon, etteivät ne tappaisi sinua.

Self: Auttoipa vitusti. Belphegor soikoon, minä olen rampa! Ja minä olin optiona tämän sodan surkeimmin hävityssä avaruustaistelussa!

[Haag tarttuu kaltereihin ja nojautuu lähemmäs Selfiä. Hän puhuu kiihkeästi]

Haag: Jos et voi enää palata takaisin, niin liity meihin, Nobuto! Me tarvitsemme hyviä komentajia, niinkuin sinä!

Self: Minä olen luvannut uskollisuuteni toisaalle.

Haag: Nobuto, sinä olet nähnyt mitä Imperiumissa tapahtuu! Sinä tapasit Aachenin Daventhorilla, näit mitä hänen miehensä tekevät! Voi belphegor, sinä tapasit Imperatorin! Kehtaatko vielä väittää, että siihen mieheen kannattaa uhrata mitään, saati sitten uskollisuuttaan?!

Self: Miten sinä värväydyit näihin kapinallisiin?

Haag (istuu jakkaralle käytävällä): Muistatko ne Syvän Avaruuden Kirkon papin Gorgonissa?

Self: Kyllä.

Haag: Hän kertoi minulle uskomattomia asioita. Hän tiesi minusta juttuja, joita kukaan ei olisi mitenkään voinut tietää. Hän ennusti, että minusta tulisi suuri soturi Vapaiden Maailmojen Liitossa. Hän ennusti, että voittaisimme Händelin taistelun!

Self: Voi vittu...!

[Self alkaa nauraa katkerasti]

Haag: Hän kertoi että minä muuttaisin historiaa! Hän ennusti, että Imperator kuolisi, omien miestensä tappamana!

[Self nauraa kikattaa]

Haag: Hyvä on. Minä tulen takaisin. Haluan, että tapaat erään henkilön.

[Haag kävelee pois Selfin yhä nauraessa. Aikaa kuluu. Näemme kuinka Self nukkuu sängyllään, mutta nousee, kun Vartija kolkuttaa kaltereihin aseensa perällä. Self nousee. Haag seisoo käytävällä puolen tusinan turvamiehen ympäröimänä. Heidän keskellään istuu PHILIP THEODORE. Theodore on pieni mies kuusissakymmenissään. Hänen hiuksensa ovat valkoiset, samoin kuin hänen tuuheat viiksensä. Hän on pukeutunut yksinkertaisiin siviilivaatteisiin. Hänen äänensä on poikamaisen kirkas]

Theodore: Huomenta, herra Self.

Self: Oletteko te Philip Theodore?

Theodore: Kyllä vain.

Self: Ettepä ole kummoinen.

Theodore (huvittuneena): Enpä niin, mutta harvapa on.

[Kaikki ovat hetken hiljaa]

Theodore: Olet paljon velkaa tälle nuorelle miehelle tässä. Ilman häntä sinut olisi varmaankin tapettu. Harvat sotilaistamme rakastavat Imperiumin glorioseja.

Self:-

Theodore: Miksi te ette halua liittyä meihin? Ajatus ei ole minun, mutta nuori Haag tässä on yrittänyt vakuuttaa minua teistä.

Self: Olen jo vannonut uskollisuutta toiselle.

Theodore: Uskollisuutta... tuollainen uskollisuus on huono veruke välttää tekemästä omia päätöksiään.

Self: Minä olen kyllä tehnyt omat päätökseni. En liity teihin, sillä olette agitaattori, joka on tuhonnut Imperiumin monisatavuotisen rauhan.

Theodore: Ei rauhan, mutta tyrannian. Olen alunperin tiedemies, tiesittekö? Tämä koko sisällissota alkoi tiedemiesten kapinana täällä Händelillä. Nuorena perehdyin Imperiumin historiaan, jopa Kehdon historiaan, siltä osin mitä sitä nyt oli saatavissa. Historiaa lukiessa syntyy vahva dejá vu -tunne, tiedättekö?

Self: En ole lukenut historiaa, ei se koske minua.

Theodore: Sepä hauskasti sanottu. Kuitenkin, vähemminkin oppinut huomaa, kuinka samat kuviot toistuvat uudelleen ja uudelleen. Esimerkiksi aina löytyy ihmisryhmä, joka on valmis nostamaan itsensä muiden yläpuolelle, ottaakseen vastuun johtamisesta kokonaan itselleen. Ja he aina lopulta epäonnistuvat.

Self: Väitättekö, että Imperiumin gloriosien valta on jotenkin... väärin perusteltua? Gloriosin tehtävä on suojella ja johtaa alamaisiaan. Siitä kiitokseksi alamaiset vannovat uskollisuutta gloriosilleen, ja maksavat veroa. Miten se voi muka olla väärin?

Theodore (huokaa): Koko Imperium on jäänne belphegor-sotien ajalta. Silloin me todellakin tarvitsimme vahvaa keskusjohtoa. Järjestelmää ei kuitenkaan purettu sotien jälkeen, se vaan jotenkin... unohdettiin päälle. Ja katso nyt mihin se on johtanut.

Self: Järjestelmä toimi erinomaisesti, te vain hyökkäsitte sitä vastaan valheillanne.

Theodore: Alkuperäiset gloriosit olivat belphegor-sodissa kunnostautuneita sotilaita. Uskotteko te, että heidän jälkeläisillään on siksi oikeus hallita Imperiumia?

Self: Totta kai.

Theodore (nousee): Minä haaskaan täällä aikaani. Hyvästi, herra Self.

Haag: Mutta-

[Theodore kävelee pois turvamiehet mukanaan. Haag jää jälkeen ja vilkaisee Selfiä, kenties hieman surumielisenä. Hän myös kävelee pois, jättäen Selfin yksin. Aikaa kuluu]
 

   
* * *

Novellit    Kohtaus 14    Kohtaus 16   Kohtaus 11   Kohtaus 18    Kohtaus 19    Kohtaus 20