- Kerros, pienet ranskalaiset ja pieni Jorma.
Kaksikymmentäyhdeksän markkaa, hoikka hampurilaisravintolan myyjä
summasi vilauttaen valkeaa hammasriviään.
Krapula vapisutti jokaista solua. Pahanolontunne oli kokonaisvaltainen.
Tuntui kuin koko elimistö protestoisi eilisillan ryyppäämistä
vastaan. Tahmea roskaruoka oli parasta ensiapua kammottavaan oloon. Saarinen
tiputteli myyjän käteen kolme kymmenen markan kolikkoa ja otti
markan tärisevin sormin vastaan.
Hampurilaisen syötyään Saarinen pyyhki suupielensä
öljyisestä majoneesista ja kaiveli kielenkärjellä hammasvälejään.
Pehmeän ja mössöisen ruoan jälkeen keltainen Fanta
maistuisi mainiolta.
Ateriaa mainostettiin värikkäällä julisteella.
"Kerroshampurilainen, pienet ranskalaiset ja pieni Jorma", julisteessa
luki.
- Jor-ma, Saarinen tavasi. "Mikä helvetin Jorma? Juomahan
siinä pitäisi lukea".
Hän otti pahvisen mukin käteensä ja hämmästyi
tuntiessaan sen olevan lämmin. Se tuntui myös kevyemmältä
kuin tavallisesti. Hän otti muovisen suojuksen mukin suulta ja kurkisti
sisään.
- Morjens, kuului kimeä ääni.
Mukin pohjalla seisoi oli kymmensenttinen mies. Sillä oli yllään
siniset lappuhaalarit, jalassa vihreät saapikkaat ja päässä
punainen lippahattu. Pienet kasvot katsoivat ilkikurisesti virnistellen.
- Minä olen Jorma!
Saarinen vilkuili ympärilleen. Ihmiset söivät hampurilaisiaan
ja salaattejaan tavalliseen tapaan. Kellään muulla ei näyttänyt
olevan Jormaa. Kaikilla oli valkoiset pahvimukit vihreän sijaan.
- M-mikä helvetti sinä olet, Saarinen änkytti.
- Jorma! Hampurilainen oli se jonka äänestä päätellen
söit ensimmäiseksi ja ranskalaiset olivat niitä pitkiä
rasvaisia pötköjä, jotka ovat, salli minun sanoa, saakelin
epäterveellisiä!
- Onko tämä piilokamera?
- Ei! Tilasit sitä mitä saitkin. Hampurilaisen, ranskalaiset
ja pienen Jorman. Minä olen se Jorma!
Saarinen vilkuili uudestaan ympärilleen. Hän ei huomannut
mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
- Hei, katsos tänne, Jorma huusi.
- Minäpä osaan kepeän puukenkätanssin! Jorma alkoi
tanssahdella mukin pohjalla.
- Minulla on kylläkin vain tavalliset saappaat, mutta toivottavasti
se ei häiritse sinua. Tämä on hyvin mukaansatempaava tanssi!
Saarinen nuolaisi kuivuneita huuliaan ja tarttui mukiin. Jorma horjahti
ja kaatui selälleen. Vihainen kimitys sirahteli ilmaan ruokottomuuksina.
- Hei toope, varo vähän! Eihän tanssista tule mitään
kun sinä keikuttelet mukia. Laske minut takaisin pöydälle!
Saarinen hoippui muki kädessään
myyntitiskille ja viittoili myyjän luokseen.
- Mitä saisi olla? Saarinen työnsi mukin myyjän
nenän alle. Ravistelun jälkeen mukista sinkoili kirpeitä
kirosanoja.
- Mikä helvetti tämä on?
- Pieni Jorma, myyjä vastasi mukiin kurkistettuaan.
- Tulee kerrosaterian mukana. Jorma hakkasi ja potki pienillä
nyrkeillään mukin seinää ja sähähteli kiukkuisesti.
- Taitaakin olla aika pahansisuinen. Haluatteko toisen?
- Mitä hittoa minä teen tällaisella?
- Sen voi upottaa akvaarioon, säilöä alkoholiin,
kuivattaa pulloon tai antaa lapsille leikkikaluksi. Sen voi myös syödä,
mutta se kannattaa riisua ensin ja paistaa kypsäksi, saappaat varsinkin
ovat sitkeitä, myyjä opasti hymyillen.
- Voin riisua ja lämmittää sen heti, jos haluatte!
Saarinen hoiperteli Jorma mukissa ulos Hampurilaistaivaasta. Kimeä
tiuskina kuului vaivattomasti pahvisen seinämän läpi.
- Mihin minua viedään?! Saarinen rypisti mukia kasaan.
- Turpa tukkoon tai sinusta tulee jauhelihaa!
Kämppä oli sekainen, kuten yleensä.
Likaiset verhot roikkuivat likaisten ikkunoiden peitteenä, tahraiset
astiat odottivat tiskialtaassa pesuaineen kirkastavaa kosketusta. Saarinen
retkahti sängylle ja karisti Jorman mukista. Jorma korjasi lakkinsa
asentoa ja alkoi hymyssä suin hypellä tunkkaisella päiväpeitteellä.
- Trampoliinipelle, maailman paras pelle, pienen pieni hiivasieni, trampoliinipelle,
se rallatti.
- Mitä helvettiä minä sinulla teen? Hyppely lakkasi
ja Jorma katsoi ylös kirkkaansinisillä silmillään.
- Ihan mitä haluat. Mutta jos saan pyytää, älä
syö minua!
- Ei minulla ole akvaariotakaan.
- Akvaariota?
- Myyjä sanoi että sinut voi laittaa akvaarioon.
- Ei ikimaailmassa! Enhän minä osaa edes uida. Minä
hukkuisin!
- Ehkä se on tarkoituskin, Saarinen mutisi puoliääneen.
Hän sulki Jorman mukiin ja laski päänsä
tunkkaiselle tyynylle. Hän kuunteli vaimeaa kiroilua ja naureskeli
itsekseen. Tapahtuiko tällaista todella? Pieni mies mukissa juoman
sijaan, se kuulosti yhtä hullulta kuin olikin. Sormen mittainen kiroileva
ukko, jolla tuntui riittävän energiaa loputtomasti. Olikohan
tämä rangaistus runsaasta alkoholinkäytöstä joka
nieli kaikki yhteiskunnan ripottelemat avustusmarkat? Kuka häntä
tällä tavalla rankaisi? Jumalaan hän ei uskonut, ja hänkin
tuntui rankaisevan vain heitä jotka häneen uskoivat. Ateistit
ja kerettiläiset saivat tyytyä soimaamaan 'paskamaista tuuria'.
- Sadisti, raakalainen, julmuri!
Saarinen tarttui mukiin ja Jorma oli taas peitteellä. Ukkeli kakisteli
kurkkuaan ja suoristeli vaateparttaan.
- Olin tukehtua!
- Alan saada sinusta tarpeekseni. Sinusta ei ole mitään
hyötyä tai edes hupia minulle! 'Hauskat' temppusi ovat perseestä!
Olet hyödytön, ja siitä johtuen aion nyt heittää
sinut roskiin!
- Tekisitkö todella sen minulle?!
- Juuri nyt! Saarinen kaappasi Jorman kouraansa ja pudotti sen
mukiin. Hän meni kylpyhuoneeseen ja avasi vessanpöntön kannen.
- Hyvästi, ärsyke! Jorma huusi sydäntäsärkevästi
pudotessaan rusehtavaan veteen. Se pärski hetken pinnalla, eikä
todellakaan osannut uida. Saarinen tarttui huuhtelunuppiin ja veti sen
rivakalla otteella ylös. Valkoiset pärskeet alkoivat kuohuta
reunoilta ja hetkessä ne hautasivat Jorman huutoineen. Vain lippahattu
jäi pinnalle kellumaan ja sekin katosi toisella huuhtelukerralla.
Saarinen heitti vihreän mukin paperikoriin ja rojahti sängylle.
Olo oli kevyt ja rauhallinen, eikä aikaakaan kuin lempeä uni
saapui ja otti hänet.
Polttava tunne vatsassa herätti krapulaisen
ruumiin. Saarinen ponkaisi sängystään ja ryntäsi pesuhuoneeseen.
Posket pullottivat jo kitkeristä mahanesteistä kun hän avasi
muovisen kannen ja polvistui valkoisen posliinin ylle. Sisään
kurkistaessaan hän hämmästyi niin, että nielaisi suussaan
polttelevan oksennuksen.
Veden tilalla oli keltaista Fantaa.
|