edellinen  etusivu  novellit  KK-files  seuraava

Illallinen

Risto Remes

(http://www.dlc.fi/~rremes)

 
    
Mies asetti lautasen pöydälle. Se oli pyöreä ja laidoilla kiersi  punaisenkirjava kukkakuvio. Lautasen viereen, vasemmalle puolelle hän asetteli haarukan, oikealle veitsen ja lautasen taakse pienen siron lusikan. Hän ajatteli tytärtään. Kuinka kaunis hän olikaan, sievässä valkoisessa leningissään ja punainen rusetti kultaisten hiusten peittämän pienen pään päällä. Kuin enkeli, hän ajatteli. Mies asetti viinilasinsa pöydälle ja täytti sen huolimattomasti. Pöytäliinaan levisi punainen tahra. Hän harmitteli ja kirosi kömpelyyttään. 

Vihreällä nurmella leikkinyt pikkutyttö toi hänen mieleensä kedolla kukasta kukkaan tanssivan perhosen. Niin kaunis on maailma, oli tyttö hyräillyt. Hän eli neljättä kesäänsä, mies muisteli kattaessaan pöydälle toista paikkaa. Neljä vuotta oli pitkä aika. Pidempi kuin mies oli osannut uskoakaan. 

Kello nakutti hiljaa seinällä. Pimeys oli jo laskeutunut ulos eikä vaimoa näkynyt missään. Mies jätti padan hellalle ja istui odottamaan. Hän katseli ympärilleen ja yritti muistaa tarinan jokaisen keittiössä lojuneen esineen taustalta. Siitä ei tullut mitään. Liikaa muistoja, mies päätteli. Kello löi yhdeksän. 

Ovikellon soidessa mies oli mietteissään. Nopeasti hän nappasi tulitikut taskustaan ja raapaisi yhden. Se sähähti iloisesti tanssivaan liekkiin, kuin rakkaus ensihuumassaan. Mies antoi liekin nuolla hetken aikaa kynttilän sydäntä ja teki saman toiselle kynttilälle. Hopeiset ruokailuvälineet kimmalsivat liekkien valaistessa pienen keittiön. Mies kiirehti ovelle. 

Nainen oli kaunis kuin ruusu, mies ajatteli. Viattomat kasvot peittivät taakseen kuitenkin ilkeän ihmisen, joka oli jättänyt miehen yksin ja vienyt häneltä kaiken. Halattuaan naista mies otti tämän päällystakin ja ripusti sen vaatenaulakkoon. Hymyillen tekopyhästi mies saattoi naisen keittiöön. 

Kynttilöiden valossa he istuivat alas ja mies annosteli kummankin lautaselle mehuisaa lihapataa. Nainen oli ihastuksissaan. Kun he olivat olleet naimisissa ei mies koskaan laittanut ruokaa. Hän oli mielissään, koska toivoi miehen oppivan elämään itsenäisesti ilman häntä. Näperrellen tummia kiharoitaan nainen hykerteli tyytyväisyyttään. 

Syödessään he keskustelivat tyttärestään, jonka oikeus oli määrännyt naisen huostaan. Mies oli syystäkin pettynyt sillä tyttö oli ollut hänelle kaikki kaikessa. Elävä syy jaksaa elämää. Ja kaiken lisäksi naisella oli jo joku toinen mies elämässään. Paine miehen päässä tuntui hakkaavan kymmenen moukarin voimalla. Oli vaikea hillitä itsensä, sillä kaikki oli nyt liian myöhäistä. 

Illan mittaan lihapata teki kauppansa ja he keskustelivat elämistään. Miestä sattui jokainen sana, jonka nainen suustaan päästi, sillä kaikki mikä oli joskus ollut hänen, kuului nyt toiselle. Hän puristi veistä tiukasti kädessään ja pakotti väkinäisen hymyn kasvoilleen. Mielessä vilistivät kuvat nurmikolla leikkivästä tyttölapsesta, jonka he olivat tuoneet tähän maailmaan. 

Aterian jälkeen mies nousi pöydästä, pyysi anteeksi ja käski naisen odottaa hetkisen kun hän veisi jätesäkin ulos. Mies avasi eteisen komeron ja nosti harteilleen ison mustan jätesäkin. Naisen ihmettelevään katseeseen mies vastasi sanomalla siivonneensa vanhat rojut nurkista ja vievänsä ne nyt jätepuristimeen. Oven sulkeutuessa nainen jäi ihmeissään tuijottamaan miehen perään. Hän taisi todella olla muuttunut, sillä ei mies aikaisemmin ollut siivonnut pakon edessäkään. Nainen hymähti, istui sohvalle ja avasi television. 

Ulos päästyään mies asetteli säkin paremmin harteilleen. Hän vilkaisi taakseen mutta ei nähnyt asuntonsa ikkunassa ketään, sen paremmin kuin muissakaan ikkunoissa. Säkkiä oli vaikea kantaa hartioilla ja mies huokaisi helpottuneena kun vihdoin sai heitettyä säkin jätepuristimeen. Se tuntui vielä lämpimältä. Kävellessään sisälle hän hyräili ja rallatteli kun jätepuristin hänen takanaan vinkui ja käynnistyi hitaasti, puristaen mustan jätesäkin uumeniinsa korviasärkevän voihkaisun säestämänä... 

 

   
* * *
Ja sitten palautetta Ristolle, kiitos!
   

edellinen  etusivu  novellit  KK-files  seuraava