Novellit Prologit I ja II KohtausIII Kohtaus IV Kohtaus VI Kohtaus VII

G L O R I A   M U N D I

Kertomus vanhoista virheistä

Ensimmäinen näytös

5. Huviretki tienpientareelle

Torsti Naulapää


[Nuoren Selfin kasvoista siirrymme vanhan Selfin kasvoihin tämän ja Ernon jatkaessa lenkkiään puutarhassa vuonna 52 jg]

(vanha) Self: Taistelun jälkeen koitin olla miettimättä tekemiäni virheitä ja Schulzia ja Marrigania... En uhrannut tuolloin paljon ajatuksia sille, kuinka vaivattomasti Bechara antoi alaistensa kuolla tuhotakseen kapinallisten tukikohdan. Hän teki mitä hyvän komentajan tuleekin: suoritti tehtävänsä. Sinä iltana me kolme livahdimme siviilivaatteissa Sota-akatemiasta rahvaan sekaan, alas planeetalle, juhlimaan voittoamme.

[Näemme kolmikkomme Gorgonissa, Myrmidonilaisessa kaupungissa. He ovat tavernassa, johon on kokoontunut runsaasti äänekästä työläisväkeä ja maasotajoukkojen sotilaita. Taverna on ahdas ja sijaitsee kellarissa. Kolmikko on istuu pöydässä juopuneena oluesta ja viinistä, Haag pahiten. He ovat pukeutuneina harmaa-ruskeisiin koristelemattomiin kaapuihin]

Self (Gordanille): Kuulehan, ottosisar... tuon sinun temppusi jälkeen sinut hukutetaan coronoihin ja ylennyksiin ja diplomeihin ja....

Gordan: Tiedä häntä.

Self: Joo joo, sinä olet sankari!

Haag: Minusta tuntui vähän oudolta... sillätavalla vaan räjäyttää ne, ne habitaatitkin...

Self: Nick, kuule, älä tuommoisia mieti. Jos sinulla olisi ollut kaksisataa fregattia jahtaamassa sinua niin miettisit uudestaan... olisivat tehneet saman meille...

Haag: Niin no niin... hei, meinasi unohtua!

[Haag nousee ylös ja puhuu kovaäänisesti koko tavernalle]

Haag: Tämä mies tässä... (osoittaa Selfia) menee ylihuomenna... minun pikkusiskoni kanssa naimisiin! Hänestä tulee minulle... lankomiesh! Malja!

[Haag nostaa lasiaan, samoin kuin osa tavernan väestä, huutaen "Malja!". Self näyttää nololta, Gordan nauraa]

Haag: Kappas...

[Haag nojautuu SIBYLLAA, laihaa ja humaltunutta työläisnaista päin, kourien tämän rintoja. Sibyllaa tämä vain huvittaa. Self ja Gordan nauravat]

Self (Gordanille): No hän ei ole menossa naimisiin...

[Gordan nauraa ja juo lasistaan]

Self: Totta puhuen minua hirvittää koko juttu. Näin Ellenin viimeksi 3 vuotta sitten. Hän on kuusitoistavuotias!

Gordan: Moni nuori, kiimainen, tuleva comes olisi iloinen 16-vuotiaasta vaimosta. Belphegor sentään, monet gloriosit olisivat tyytyväisiä saadassaan naida 16-vuotiasta poikaa!

Self: En minä sentään Jupiterille sukua ole!

Gordan: Totta. Ja Imperatorille ei kelpaa mikään yli 10-vuotias.

[Molemmat nauravat räkäisesti. Tavernan takahuoneesta astuu SYVÄN AVARUUDEN KIRKON PAPPI ja kaksi akolyyttia. Uskonharjoittajat ovat pukeutuneet punaisiin kaapuihinsa. Heidän kasvonsa on peitetty kultaisilla naamioilla. Kauloissaan ja ranteissaan he kantavan paksuja kultaketjuja. Joukko kulkee uloskäynnille, monet silmäparit heitä tarkkaillen]

Gordan: Katso - Syvän Avaruuden Kirkon pappeja! Ne ovat niitä, jotka näkevät tulevaisuuteen!

[Gordan nousee ylös ja kiskoo Selfia ylös tuoliltaan]

Gordan: Tule, mennään kysymään niiltä tulevaisuudesta!

Self: Ääh... mitä ne muka tietävät, vanhojen akkojen juttuja.

Gordan: Tule nyt, eikö sinua muka kiinnosta?

[Self ja Gordan kiiruhtavat horjuen pappien perässä ulos Gorgonin kaduille. On pimeää, katuvalot valaisevat elementtirakennettua, kulmikasta ja matalaa kaupunkia. Uskonharjoittajat kulkevat, pappi jälkimmäisenä poispäin. Gordan, vetäen Selfiä perässään, juokseen papin kiinni ja tarttuu tätä hihasta]

Gordan (vinosti virnistäen): Hei, herra, kertokaa ystävälleni tuleeko hänestä vielä suuri legatio tai diplomaatti tai...

[Akolyytit tarttuvat silmää nopeammin Gordan käteen. Näemme, että tämä satuttaa häntä suuresti. Pappi viittaa kevyesti kädellään ja akolyytit päästävät irti. Gordan jää pitelemään kättään]

Self: Hei älkää...

Pappi: Hmm.

[Papin ääni on yllättävän kirkas. Pappi katsoo Selfiä naamionsa takaa]

Pappi: Sinusta tulee suuri sotilas. Tapat monia. Elämäsi täyttyy kuolemasta. Lopulta sinä petät hänet (osoittaa Gordania). Kuolet vanhana ja katkerana, katuen kaikkea mitä olet tehnyt.

[Pappi kääntyy Gordanin puoleen]

Pappi (Gordanille): Ja sinä... jos voisin lopettaa sinut nyt... en miettisi kahdesti.

[Gordan näyttää hämmentyneeltä]

Pappi (Selfille): Ei varmaankaan mitä halusit kuulla! Ei se koskaan ole!

[Pappi nauraa. Hän ja akolyytit jäävät hetkeksi katselemaan Selfia ja Gordania jotka peräytyvät]

Gordan: Olen pahoillani, hullu äijä...

Self: No, onneksi en maksanut tuosta...

[Molemmat nauravat, kävellen pois. Outo tapahtuma häviää humalaisista mielistä. Hetken hiljaisuuden jälkeen Self puhuu taas]

Self: Mitä minä oikein teen? Ylihuomenna nimittäin.

[Gordan pysähtyy ja tarttuu Selfiä kädestä]

Gordan: Sinä menet naimisiin. Minä olen tuntenut sinut koko elämäni; sinusta tulee hyvä aviomies. Ja onnellinen.

[Gordan suutelee Selfiä suulle. Suudelma on liian pitkä ollakseen vain toverillinen. Syntyy vaivautunut hiljaisuus, joka katkeaa kun Gordan osoittaa tavernan oven suuntaan]

Gordan: Hei, katso tuota!

[Tavernan edustalla Syvän Avaruuden Kirkon pappi puhuu Haagille, mutta emme kuule mitä hän sanoo. Hetken kuluttua Haag kävelee Gordanin ja Selfin luo, samalla kuin punakaapuiset uskonharjoittajat katoavat toiseen suuntaan katua]

Self: Mitä hän sanoi?

[Haag vaikuttaa selvinneeltä ja vakavoituneelta]

Haag: Ei mitään. Hullun juttuja.

Gordan: Meidän pitää mennä, sukkula Akatemiaan lähtee ihan pian.

[Kolmikko lähtee kävelemään kohti Gorgonin sukkulakenttää hiljaisina. Kadun varrella on suuri valkokangas, jolle heijastetaan Vox Imperatorin lähetystä. IMPERATOR JUPITER XII puhuu. Imperatorin piirteet peittyvät osin kruunun taakse, mutta aristokraattinen nenä erottuu selvästi]

Jupiter: ...Discessio Lexin joukot ovat rauhoittaneet New Baikonurin maailmat. Me olemme lisänneet Discession toimivaltaa edelleen rauhoittaaksemme...

Näemme taivaalla reittisukkulan valaisevan yötä purppuranhehkuisella polttomoottorillaan. Siirrymme tulevaisuuteen, jossa Erno laskee vanhaa Selfiä kylpyyn varovaisin vaikkakin rutinoitunein ottein. Erno ja Self ovat yksin yhdessä Selfin huoneen palatsin suurista kylpyhuoneista. Kylpyhuoneen valkoisella marmorilla näkyy siellä täällä hometta]

(Vanha) Self: Joskus huvittelen ajattelemalla, että sen papin ennustus oli vain tavallista itseään toteuttavaa hölynpölyä. Olenko minä vanha ja katkera?

Erno: Kyllä olette.

Self (virnistää keltaisilla hampaillaan): Kadunko minä kaikkea, mitä olen tehnyt?

Erno: Sitä en voi tietää, comes Self.

Self: Sinä olet, Erno, vittumainen rakkine. Luulisi, että teidät olisi tehty miellyttävimmiksi.

Erno: Olin sotadroidi Kärsimyksen Aikana. Tehtäväni ei ollut olla miellyttävä. Self: No sekös sen muka selittää. Sinä olet niinkuin minä, katkera vanha äijä. Viisisataa vuotta katkera vanha äijä, mutta silti (yskii).

Erno: Mitä pappi kertoi nuori herra Haagille?

Self (on hiljaa hetken, miettii): Kyllä sinä tiedät, etten silloin kuullut. Mutta mitä myöhemmin ymmärsin, niin hän sai kuulla, että hänellä on kohtalo. Ja sai työtarjouksen. Joskus mietin, olisivatko asiat voineet mennä toisin minun ja Nickin välillä. Mutta mitä sen miettiminen auttaa? No, joka tapauksessa seuraavana päivänä Akatemiassa pidettiin seremonia, jossa palkittiin taisteluun osallistuneet upseerit sekä jaettiin komennuksia juuri valmistuneille contubernaliksille, niinkuin minulle, Nickille ja Bechylle. Minä en kuitenkaan saanut tulevia häitäni ja Bechyä pois mielestäni.

   
* * *

Novellit Prologit I ja II KohtausIII Kohtaus IV Kohtaus VI Kohtaus VII