edellinen  takaisin  seuraava

 
    

 Elämä

Kuunnellessa pahojen poikien kuolinlaulua
ei voi tuntea muuta kuin surua,
kuuntele laulua, joka kertoo sinulle
minne olet menossa sitten joskus
kun aikasi koittaa.
Ei sen surullisempaa voi olla
kuin elämämme tää tyhjää täynnä
paskaa suoltaen,
joka edessämme kuin ilmainen
kuppainen huora makaa
ja meitä kehoittaa kanssaan olemaan
likaiseen leikkiin yhtymään.
Surullista eikö totta.
Surullista on se miksi täällä olemme,
ei kukaan kysynyt haluammeko,
vaan äitimme otti isältämme siemenet vastaan
ja aikanaan meidät ulos pyöräytti
pois lämpöisestä turvapaikasta
nimeltä kohtu.
Mitä täällä saammekaan aikaan
sen toiset kohtalotoverimme tuhoavat
nauttien tuottaessaan tuskaa toisille,
heiltä opimme käyttäytymistapamme
ja samalla mihin iskostui se suuri paha
omahyväisyys ja itsekeskeisyys,
emme tiedä kuinka muuten elää
kuin omaa etuamme tavoitellen.
Kerro minulle voiko olla surullisempaa asiaa
kuin elämä?
 
   

edellinen  takaisin  seuraava