edellinen  takaisin

 

 

Kaiken muun lisäksi...

Kerran näin kuolevan miehen
Hän makasi selällään hiekalla
 (keskellä hiekan)
Lähemmäksi siirryin
Hädin tuskin uteliaisuuteni peittäen
Käheällä äänellä kuiskaili hän jotain
Sanoja, lauseita jotain
Hukkuivat ne ujeltavaan tuuleen
 (tuuleen, joka hiekkaa heitteli)
Viereen hänen alas laskeuduin
Kuuntelemaan sanomaa hänen
Sanoja virtasi suusta käheästä
Vihdoin ymmärsin mistä puhe oli
Kuulin tarinan vanhan
 (hiekkaakin vanhemman)
Tarinan, joka alkoi ennen maailmaa
 (ikivanhan)
Oli kerran hän oppinut taidon hienon
Taidon, jolla saattoi kaiken muuttaa
Oman mieleisekseen tuottaa
Kertoi hän minulle lausein lyhkäisin
Sanoin kähein ja sekavin opettavaisen tarinan
Minulle opetti kuinka muuttaa kaikki
Riitti siihen ajatus uudesta ja toive
Taidon minulle opetti
Ja onnea matkaan toivotti
Sen jälkeen  luontaan pois lähetti
Siirryin kauemmaksi rakentamaan unelman
Kuvaa mieleeni maailmasta uudesta
Istuin hiekkakummulle ja keskityin
 (hiekkaa keskellä hiekan)
Saadessani kuvan ja unelman
Uuden maailman valmiiksi
Toivoin vain ja kaikki se syntyi
 (elämää kuolleesta hiekasta)
Tunsin kaiken sen olevan mitä olin suunnitellut
Mutta jonkun  tiesin olevan väärin
Joku osanen oli jäänyt pois
Minä en kuulunut uuteen maailmaan
Olin kuolemaisillani
Olin kuoleva mies
Makasin selälläni hiekalla
Ja kuiskin salaisuuksia tuuleen
 
   

edellinen  takaisin